Pesänselvittäjän oikeudet ovat laajat. Pesänselvittäjä on oikeutettu ja velvoitettu kaikkiin toimiin, jotka ovat pesän selvityksessä tarpeellisia. Pesänselvittäjänä voi toimia käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä eli niin sanottu virallinen pesänselvittäjä sekä osakkaiden valtuuttamana… Lue lisää »
Jakamattoman kuolinpesän verotus on periaatteessa samanlaista kuin henkilön verotus. Kuolinpesällä voi olla ansio- ja pääomatuloja sekä yritystuloa. Jakamaton kuolinpesä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä.… Lue lisää »
Perunkirjotuksen kumoaminen ei ole yleensä mahdollista. Kumoaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että väärin tehtyä perunkirjoitusta täydennetään oikeilla tiedoilla. Perunkirjotuksen kumoaminen Suomen oikeuskäytäntö ei tunne sellaista menettelyä, jossa perunkirjoitus voitaisiin kumota eli… Lue lisää »
Perunkirjoituksen laiminlyönti johtaa lopulta siihen, että käräjäoikeus määrää sopivaksi katsomansa henkilön perunkirjoitusta suorittamaan. Perukirjan laatiminen on sen pesän osakkaan velvollisuus, joka pitää kuolinpesää hallussaan taikka joka muuten parhaiten tuntee pesän… Lue lisää »
Perunkirjoituksen lisäaika haetaan verottajalta silloin, kun perunkirjoitusta ei ehditä toimittaa kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa sellainen henkilö, joka tuntee parhaiten pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja… Lue lisää »
Mitä perunkirjoituksen uskottu mies tarkoittaa? Perunkirjoitukseen tarvitaan pesän ilmoittajan lisäksi kaksi uskottua miestä, jotka ulkopuolisina merkitsevät perukirjaan kuolinpesän tilanteen ja arvioivat kuolinpesän varat ja velat. Säännökset perunkirjoituksen toimittamisesta löytyvät perintökaaressa.… Lue lisää »
Perunkirjoitukseen tarvittavat virkatodistukset muodostavat kokonaisuudessaan sen ”sukuselvityksen”, joka perukirjaa varten pitää tehdä. Perunkirjoitukseen tarvittavat virkatodistukset tilataan joko henkilön kotipaikan ja entisen asuinpaikan seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta. Digi- ja väestötietovirasto… Lue lisää »
Pitääkö kuolinpesän osakkaan antaa toiselle perunkirjoitus valtakirja, jos ei itse osallistu perunkirjoitukseen? Voi antaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolleen henkilön jälkeen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen… Lue lisää »
Mikä on perunkirjoituksen hinta? Perunkirjoituksen hinta voi vaihdella satasista tuhansiin euroihin. Hinnoitteluun vaikuttaa pesän laajuus ja haastavuus. Perunkirjoituksen hintaan vaikuttaa moni asia. Perunkirjoitukselle ei ole ns. listahintaa eikä lainsäädännössä ole… Lue lisää »
Mitä perunkirjoituksen jälkeen? Perunkirjoitus on pakollinen asia, joka on aina hoidettava kuoleman jälkeen. Seuraavana vuorossa ovat ositus ja perinnönjako. Perunkirjoituksella on kaksi funktiota. Ensinnäkin perunkirjoituksessa laadittava perukirja toimii veroilmoituksena. Perukirjan… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
