Verrattain yleinen on tilanne, jossa lesken hallintaoikeuden kohteena oleva omaisuus, esim. asunto, myydään ja tilalle hankitaan jotain muuta. Kyseisissä tilanteissa verottajaa kiinnostaa, onko hallinnasta tosiasiallisesti luovuttu vai onko hallinta siirtynyt… Lue lisää »
Lain säännökset eivät aseta estettä hallintaoikeudesta luopumiselle. Leski voi tällöin luopua hallintaoikeudestaan vapaasti. Hallintaoikeudesta luopuminen voi johtaa kuitenkin perintöverotuksen oikaisuun. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun hallintaoikeuden pysyttäminen leskellä on… Lue lisää »
Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jolloin rintaperillisen asemassa oleva perillinen ei saa edes lakiosaansa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi ensinnäkin, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, perittävän perimispolvessa olevaa sukulaista, ottolasta tai tämän jälkeläistä. Rikoksen ei… Lue lisää »
Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa tai taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hänellä mahdollisuus hyvitykseen perittävän kuoleman jälkeen. Hyvitystä on… Lue lisää »
Elinikäinen nautintaoikeus voidaan pidättää esimerkiksi testamentissa tai kiinteistönkaupassa. Elinikäinen nautintaoikeus on verotukseen vaikuttava oikeus. Nautintaoikeus tarkoittaa laajahkoa käyttöoikeutta toisen omistamaan irtaimeen tai kiinteään esineeseen. Nautintaoikeuden haltijalla on oikeus ”nauttia” oikeuden kohteesta sitä käyttämällä. Nautintaoikeuteen voi kuulua myös… Lue lisää »
Jäämistösuunnittelu kannattaa aloittaa jo elinaikana, sillä kuoleman jälkeen käytettävissä olevat toimenpiteet jäämistön järkevään suunnitteluun ovat vähäisemmät. Jäämistösuunnittelun keskeisiä välineitä ovat lahjat ja ennakkoperinnöt sekä testamentit. Jäämistösuunnittelulla voidaan vaikuttaa paljonkin perintöverotukseen.… Lue lisää »
Irtaimen omaisuuden lahjoittaminen on oikeustoimi, jolla lahjanantaja siirtää vapaaehtoisesti varallisuuttaan lahjansaajalle. Luovutus on yleensä kokonaan vastikkeeton, eli saaja saa lahjan ilmaiseksi. Joskus lahjanantaja voi periä saajalta ns. nimellisen hinnan. Tällöin… Lue lisää »
Perinnön verotus tehdään perukirjan perusteella. Perintövero määrätään kullekin perilliselle erikseen sen mukaan, kuin heidän laskennallinen saantonsa on. Perinnön verotus Perinnön verotuksessa on monta vaikuttavaa seikkaa. Perintöverotus on progressiivista verotusta. Verotuksen määrään… Lue lisää »
Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin… Lue lisää »
Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
