Lomaraha on laajalti käytössä oleva vuosilomapalkan lisäksi maksettava ylimääräinen palkkio. Alun perin lomarahasta on käytetty myös nimitystä lomaltapaluuraha, ja nimityksiä käytetäänkin rinnakkain. Huomioitavaa kuitenkin on, että lomaraha ja lomaltapaluuraha ovat… Lue lisää »
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Myös palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana,… Lue lisää »
Usein työnantajalla on velvollisuus korvata työntekijälle työnteosta aiheutuneita kustannuksia. Kulukorvauksia ei ole määritelty työlainsäädännössä, mutta niistä määrätään laajalti työehtosopimuksissa. Lisäksi kulukorvauksista voidaan sopia työsopimuksessa tai muutoin työnantajan ja työntekijän välillä.… Lue lisää »
Lain mukaan palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Käytännössä palkan on tällöin oltava työntekijän tilillä. Mikäli työntekijä ei saa palkkaa käyttöönsä sen erääntymispäivänä, kyseessä on palkanmaksun viivästyminen. Lähtökohtaisesti palkanmaksun… Lue lisää »
Työntekijän yleisiin velvollisuuksiin kuuluu huolellisuusvelvoite. Lain mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän tekemän työn luonne vaikuttaa huolellisuusvelvoitteen laajuuteen. Näin… Lue lisää »
Työsuhteesta voi seurata työntekijälle vaitiolovelvollisuus, joka kattaa työnantajan liikesalaisuudet. Vaitiolovelvollisuus voi perustua lainsäädäntöön tai osapuolten väliseen sopimukseen. lakisääteinen vaitiolovelvollisuus Lain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana hyödyntää tai ilmaista muille… Lue lisää »
Työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä tulevat sovellettaviksi työlait, joita ovat esim. työsopimusta, työntekijän suojelua ja sosiaaliturvaa koskevat lait. Rajanvedolla onkin ensiarvoisen tärkeä merkitys työntekijän oikeusturvan kannalta. Tunnusmerkistöoppia tulee rajatapauksissa täydentää erityislainsäädännöllä tai… Lue lisää »
Osa-aikatyöstä on kyse, kun työntekijän työaika on lyhyempi kuin samanlaisessa työssä olevan kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. Työaika voi olla lyhyempi päivä- tai viikkotasolla, taikka kuukauden tai jopa vuoden jaksolla. Osa-aikainen… Lue lisää »
Määräaikaisesta työsopimuksesta on kyse silloin, kun sopimuksen päättyminen määräytyy esimerkiksi päivämäärän, tietyn tehtävän valmistumisen tai tietyn tapahtuman mukaan. Lain mukaan työsuhteen määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy. Perusteltu syy tarvitaan, jos… Lue lisää »
Työehtosopimuksen solmimisesta säädetään työehtosopimuslaissa. Lain mukaan työehtosopimuksena pidetään sopimusta ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Lisäksi tällaisessa sopimuksessa on oltava määrätyt osapuolet ja muoto. työehtosopimuksen osapuolet Työehtosopimuksen voi… Lue lisää »
Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa edellisen työnantajan kanssa.
Toimitusjohtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.
Yhteistoimintamenettely eli YT-neuvottelu toteutuu työnantajan ja henkilöstön välillä. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.
