Työoikeus

Työoikeuteen liittyvän sääntelyn pohjalta työnantajalle syntyy useita velvollisuuksia, jotka voivat liittyä muun muassa lisätyön tarjoamiseen, työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun, vuosilomaan tai irtisanomiseen. Erityisesti työntekijän irtisanomistilanteessa voi syntyä erimielisyyksiä osapuolien välille, joihin työntekijä voi saada tukea esimerkiksi ammattiliitolta. Jotta riitatilanne saataisiin mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti ratkaistua, kannattaa juristiin ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin.

Irtisanomisaika ›

Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu osapuolten kesken tai työehtosopimuksessa, noudatetaan lain mukaisia irtisanomisaikoja. Näiden aikojen pituus riippuu työsuhteen kestosta. Mitä kauemmin työsuhde on kestänyt, sitä pidempää irtisanomisaikaa noudatetaan. Lain mukaan irtisanomisajat ovat Työnantajan irtisanoessa työsuhteen kesto irtisanomisaika < 1 v 14 vrk 1-4 v 1 kk 4-8 v 2 kk 8-12 v 4 kk 12v Lue lisää ›

Irtisanomisen toimittaminen ›

Irtisanomisen voi toimittaa sekä työnantaja että työntekijä. Työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ainoastaan tietyillä perusteilla. Perusteet jaetaan henkilöön liittyviin sekä tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin. Työntekijä ei tarvitse erityistä syytä irtisanoutumiselleen. Työsopimuksen irtisanomisperusteeseen on vedottava kohtuullisessa ajassa. Aika voi siis vaihdella olosuhteista riippuen. Käytännössä kohtuullista aikaa on tulkittu siten, että työnantajalla on 1-2 kuukautta aikaa vedota Lue lisää ›

Koeaikapurku ›

Koeaikapurku tehdään koeajan kuluessa. Koeaikapurku ei vaadi samanlaisia perusteita kuin muu työsopimuksen purkaminen, mutta peruste ei saa olla syrjivä. Koeaikapurku Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeajasta pitää sopia työsopimuksessa. Koeaikaa ei saa soveltaa, jos siitä ei ole työsopimuksessa sovittu. Työsopimuksessa on sovittava myös koeajan pituudesta. Työsopimukseen voi Lue lisää ›

Määräaikaisen työsopimuksen päättäminen ›

Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Se päättyy ilman irtisanomista, eikä vaadi toimenpiteitä työnantajalta tai työntekijältä. Jos päättymisajankohta on ainoastaan työnantajan tiedossa, on tällä velvollisuus viipymättä ilmoittaa se työntekijälle. Sopimuksen määräaikaisuus sitoo sopimuksen molempia osapuolia, joten sitä ei voi laillisesti irtisanoa. Sopimus voidaan ennen määräajan päättymistä päättää vain työnantajan ja työntekijän yhteisellä Lue lisää ›

Työnantajan velvollisuudet, Uudelleensijoittaminen ›

Työnantajan velvollisuudet, kun irtisanominen tapahtuu YT-neuvottelujen seurauksena Koska irtisanominen on työntekijän taloudelle radikaali muutos, täytyy ensin pohtia lievempien toimenpiteiden mahdollisuutta. Laissa on säädetty työnantajalle uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuus ennen irtisanomista. Se tarkoittaa, että jos yrityksessä on vapaita työpaikkoja tarjolla, niitä pitää tarjota ensisijaisesti YT-neuvottelujen seurauksena irtisanottaville työntekijöille. Tämä velvollisuus koskee vain avoinna olevaa uutta työtä. Jos Lue lisää ›

Työnantajan takaisinottovelvollisuus ›

Työnantajan takaisinottovelvollisuus tarkoittaa, että tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotulle pitää tarjota töitä, kun töitä taas on. Työnantajan takaisinottovelvollisuus Jotta työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työn täytyy olla vähentynyt pysyvästi. Tämän vuoksi on työnantajalle on työsopimuslaissa säädetty työntekijän takaisinottovelvollisuus. Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa Lue lisää ›

Työnantajan velvollisuudet, Koulutusvelvollisuus ›

Työnantajan velvollisuudet, kun irtisanominen tapahtuu YT-neuvottelujen seurauksena Työnantajalla on velvollisuus sijoittaa työntekijä vapaana oleviin työtehtäviin. Tarvittaessa työnantajan on järjestettävä työntekijälle tarkoituksenmukainen ja kohtuullinen koulutus uusien työtehtävien suorittamiseksi. Jos työnantajalla on vapaana työpaikka, joka ei vastaa työntekijän koulutusta, hänen on koulutettava työntekijä avoimeen työtehtävään. Kyseeseen voi tulla täydennys-, jatko- tai uudelleenkoulutus. Kouluttamisessa rajana on kohtuullisuus. Työnantajalta Lue lisää ›

Mitä tarkoitetaan “taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla”? ›

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet on olemassa, kun työnantajan tarjoama työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Puhutaan myös “kollektiivisista irtisanomisperusteista”. Työ on siis todellisuudessa vähentynyt muutoin kuin väliaikaisesti. Työn vähenemistä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, huomioiden koko yrityksen työtilanne. Esimerkiksi yksi negatiivinen tilikausi ei vielä oikeuta irtisanomisiin, jos muut tilikaudet Lue lisää ›

Mitä ovat YT-neuvottelut? ›

YT-neuvotteluilla eli yhteistoimintaneuvotteluilla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välisiä neuvotteluja. Neuvottelun aiheena ovat yleensä työvoiman vähentämistä ja työoloja koskevat muutokset. Neuvotteluissa osapuolilla on yleensä kummallakin omat edustajansa. Työntekijöitä edustaa luottamusmies tai luottamusvaltuutettu, jotka on valittu työntekijöiden keskuudesta. Yhteistoimintaneuvotteluja säätelee laki yhteistoiminnasta yrityksissä. YT-neuvotteluja täytyy käydä, jos yrityksellä on työsuhteessa säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Pienemmätkin yritykset voivat Lue lisää ›

Miten yt-neuvottelut etenevät? ›

Kun YT-neuvottelujen taustalla on työvoiman vähentäminen, lain mukaan tavoitteena on päästä sopimukseen. Tämän toteutumiseksi työnantajalla on tehostettu neuvotteluvelvollisuus työntekijöidensä kanssa. Jos YT-neuvottelut ovat työnantajalle vain ilmoitusluontoinen tapahtuma, työnantaja ei täytä neuvotteluvelvollisuuttaan oikein. Työntekijöillä pitää olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa työnantajansa päätöksentekoon. Työnantajan on ennen neuvottelujen aloittamista annettava henkilöstölle kirjallinen neuvotteluesitys. Se on annettava viimeistään viisi päivää Lue lisää ›

Työsopimuksen irtisanominen

Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Työnantajan yleisvelvoite

Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.

2.

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimus on tehtävä työsuhteen alkaessa tai sen aikana, jotta se olisi pätevä. Kilpailukieltosopimuksella on mahdollista rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa edellisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

3.

Toimitusjohtajasopimus

Johtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.

4.

Yhteistoimintamenettely

YT-neuvottelu eli yhteistoimintamenettely on työnantajan ja henkilöstön välinen neuvottelu. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.