Positiivinen erityiskohtelu työsuhteessa

Yhdenvertaisuuslain mukaan sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. Tällaisesta toiminnasta käytetään nimitystä positiivinen erityiskohtelu.

Yhdenvertaisuuslaissa on säädetty työnantajalle velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Myös työsopimuslaissa on säädetty tasapuolisesta kohtelusta ja syrjintäkiellosta. Lain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Kiellettyä syrjintää ei ole sellaisille työntekijöille tai työntekijäryhmille myönnetty positiivinen erityiskohtelu, joiden katsotaan olevan esimerkiksi ikänsä, työkyvyttömyytensä tai työkykynsä vajavaisuuden, perheenhuoltovelvollisuuksiensa tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa.

positiivinen erityiskohtelu käytännössä

Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on siis toteuttaa tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ei aina toteudu sillä, että jokaista työntekijää kohdellaan samalla tavalla. Käytännössä positiivista erityiskohtelua toteutetaankin usein niin, että heikommassa asemassa olevaa henkilöä tuetaan.

Positiivista erityiskohtelua voidaan toteuttaa jo rekrytoinnissa. Yksi tapa toteuttaa positiivista erityiskohtelua on hakijoita koskevat kiintiöt, joilla turvataan esimerkiksi vähemmistöjen osuus työmaailmassa. Toisaalta positiivista erityiskohtelua voi olla myös vähemmistöön kuuluvan hakijan valinta tilanteessa, jossa hakijat ovat yhtä päteviä.

Lisäksi positiivista erityiskohtelua voidaan toteuttaa erilaisilla järjestelyillä työpaikalla. Esimerkiksi erityisjärjestelyt vammaista tai raskaana olevaa henkilöä varten eivät ole kiellettyä syrjintää muita kohtaan. Tosiasiallista yhdenvertaisuutta voidaan siten edistää muun muassa työtehtävien jaolla.

Tapauksessa KKO 2014:47 oli kyse tuesta, jota työnantaja maksoi irtisanotuille työntekijöille työllistymistä tai toimeentuloa varten. Työnantajan mukaan tuki oli tarkoitettu vain kaikkein heikoimpaan asemaan joutuville irtisanotuille työntekijöille ja tuen kohdentaminen heille oli toteuttanut irtisanottujen tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Näin ollen kyseessä ei ollut kielletty syrjintä, kun työnantaja ei maksanut tukea henkilölle, joka oli oikeutettu ansiosidonnaisen päivärahan lisäpäiviin 65 vuoden ikään saakka.


Lähde §: yhdenvertaisuuslaki, työsopimuslaki

Lue lisää työntekijöiden syrjinnästä.


Suomen Juristit Oy / Trainee
22.10.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.