Sopimusoikeus

Ankara vastuu ei edellytä huolimattomuutta ›

Kenellä on ankara vastuu? Vahingonaiheuttajalla on ankara vastuu. Tällöin ei edellytetä huolimattomuutta tai tahallisuutta vahingon aiheuttamisesta, sillä ankara vastuu on erityistilanne ja lainsäädännön nojalla kohdistettu tiettyihin toimijoihin. Edellämainitun nojalla, ankaran vastuun perusteella vahingonaiheuttajalle syntyy vastuu, vaikka hänen toimintansa on moitteetonta. Esimerkkinä, irtaimen kaupassa ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, Lue lisää ›

Ankara tai yllättävä ehto ja informaatiovelvollisuus ›

Mikä on ankara ja yllättävä ehto? Sopimusoikeudellisena lähtökohtana pidetään, että  sellaiset sopimuksen ankarat ja yllättävät ehdot, joista vastapuoli ei ole ollut tietoinen, eivät tule sitoviksi. Edellytyksenä, että sellaiset ehdot voisivat tulla sitoviksi, tulee niistä erityisesti huomauttaa. Mitä ankarampi tai yllättävämpi ehto on, sitä enemmän vaaditaan huomiota ehdon laatijalta. Ei ole mahdotonta, että ehto tulee voimaan mutta kyseinen Lue lisää ›

Agreed documents -vakiosopimukset ›

Suurin osa nykypäivänä solmituista sopimuksista ovat vakiosopimuksia. Yksittäinen kuluttaja ei usein huomaakaan solmineensa useita (vakio)sopimuksia päivän aikana. Esimerkkeinä voidaan mainita linja-autolipun ostaminen ja uuden kännykkäliittymän avaaminen. Vakiosopimus on laadittu etukäteen ja sitä käytetään sellaisenaan tai ainakin joitakin sen standardiehtoja useissa oikeussuhteissa. Yleensä vakiosopimukset ovat toisen osapuolen yksin laatimia. Tämä saattaa johtaa siihen, ettei sopimuksessa ole Lue lisää ›

Sopimuksen pätemättömyys ›

Sopimuksen pätemättömyys voi johtua oikeustoimilain pätemättömyysperusteista (3 L). Näin ollen esim. pakolla tai petollisella viettelyllä aikaansaatu sopimus ei sido. Pätemättömyydessä on kysymys sopimuksen oikeusvaikutuksista. Oikeustoimi on pätemätön, jos molempiin alla mainittuihin kysymyksiin vastataan kielteisesti. Velvoittaako sopimus luontoissuoritukseen? Velvoittaako sopimus positiivisen sopimusedun mukaiseen vahingonkorvaukseen? Sopimus on kaksipuolinen, sitä ei siis pidetä pätemättömänä, jos jompikumpi osapuolista on Lue lisää ›

Ehto sopimuksessa ›

Ehto on sopimuksen sivumääräys. Ehdon mukaan koko sopimuksen syntyminen voi riippua jostakin tulevaisuuden tapahtumasta. Mikäli tämä tapahtuma on epävarma, kutsutaan sivumääräystä ehdoksi. vrt. vakuutusehdot. Ehto  voi olla varsinainen tai epävarsinainen Varsinaiset ehdot on erotettava epävarsinaisista ehdoista, joita ovat: 1.Sopimusehto, joka kuuluu sopimukseen jo lain määräyksen johdosta. 2. Sopimusehto, jonka mukaan sopimuksen oikeusvaikutukset riippuvat nykyisyyteen tai menneisyyteen Lue lisää ›

Sopimus ›

Sopimus on kahden tai useamman toisiansa edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä, yhteensulauma. Sopimuksessa on siis vähintään kaksi osapuolta. Synteperusteena on tavallisesti tarjous ja sen hyväksyvä vastaus. Termi tarkoittaa sopimuksen tekemistä, eli sitä että osapuolet ovat sopimusoikeudellisesti sidottuja. Se voi tarkoittaa myös suhteen sisältöä ja on silloin nimitys joukolle osapuolten välillä vaikuttavia velvoitteita ja vastaavia oikeuksia tai nimitystä jotakin Lue lisää ›

Lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa ›

Sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa ns. lojaliteettivelvollisuus, jonka perusteella sopimusosapuolen on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Lojaliteettivelvollisuuden tärkeys korostuu varsinkin pitkäaikaisissa kestosopimuksissa, joissa sopimussuhteen toimiminen edellyttää sopimusosapuolilta jatkuvaa huolehtimista myös toisen osapuolen eduista. Lojaliteettia käytetään usein lisäksi sopimuksen tulkintaperusteena. Tällaisissa tilanteissa sopimusta on tulkittava sopimusosapuolten yhteisen edun mukaisesti. Vaikka lojaliteettiperiaatteen olemassaoloa ei yleensä kiistetä, Lue lisää ›

Vakiosopimus: Vakiosopimuksen erityisongelmat ›

Mikä on vakiosopimus ja mitä erityisongelmia siihen liittyy? Suurin osa nykypäivänä solmituista sopimuksista ovat vakiosopimuksia. Yksittäinen kuluttaja ei usein huomaakaan solmineensa useita (vakio)sopimuksia päivän aikana. Esimerkkeinä voidaan mainita linja-autolipun ostaminen ja uuden kännykkäliittymän avaaminen. Vakiosopimus on laadittu etukäteen ja sitä käytetään sellaisenaan tai ainakin joitakin sen standardiehtoja useissa oikeussuhteissa. Yleensä vakiosopimukset ovat toisen osapuolen yksin Lue lisää ›

Tarjous: Tarjouksen peruuttaminen ›

Voiko tarjouksen peruuttaa? Voiko esimerkiksi myynti- tai ostotarjouksen tehnyt peruuttaa tarjouksensa? Suomen lainsäädännössä peruuttamisoikeus on suhteellisen suppea. Vastaus on selvästi kielteinen ainakin silloin, kun ostaja/myyjä on jo antanut tarjoukseen hyväksyvän vastauksensa eli kun sitova sopimus on jo syntynyt. Yleensä ottaen peruutus on mahdollista vain silloin, kun peruutus saapuu tarjouksen saajalle ennen kuin tämä on tutustunut Lue lisää ›

Sopimusoikeus: Sopimusten tavoitteena on markkinoiden toimiminen ›

Onko sopimusoikeudessa järkeä? Sopimuksilla on läheinen liittymä kaupallisuuteen ja markkinoiden toimivuuteen. Voidaan ajatella, että koko länsimaisen sopimusoikeuden tavoitteena on globaalien markkinoiden toimivuuden tehostaminen ja takaaminen. Oikeustaloustieteen puolella onkin esitetty, että sopimusoikeudessa on pohjimmiltaan kysymys rahasta. Sopimusoikeus ei sen mukaan käsittele vain reaaliesineitä tai inhimillisiä arvoja, vaan niitä taloudellisia arvoja, joita näillä hyödykkeillä on markkinoilla. Lähes Lue lisää ›