Sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa ns. lojaliteettivelvollisuus, jonka perusteella sopimusosapuolen on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Lojaliteettivelvollisuuden tärkeys korostuu varsinkin pitkäaikaisissa kestosopimuksissa, joissa sopimussuhteen toimiminen edellyttää sopimusosapuolilta jatkuvaa huolehtimista… Lue lisää »
Mikä on ankara ja yllättävä ehto? Sopimusoikeudellisena lähtökohtana pidetään, että sellaiset sopimuksen ankarat ja yllättävät ehdot, joista vastapuoli ei ole ollut tietoinen, eivät tule sitoviksi. Edellytyksenä, että sellaiset ehdot voisivat tulla sitoviksi,… Lue lisää »
Kenellä on ankara vastuu? Vahingonaiheuttajalla on ankara vastuu. Tällöin ei edellytetä huolimattomuutta tai tahallisuutta vahingon aiheuttamisesta, sillä ankara vastuu on erityistilanne ja lainsäädännön nojalla kohdistettu tiettyihin toimijoihin. Edellämainitun nojalla, ankaran… Lue lisää »
Kuka voi saada sovittelun hyväkseen? Sovittelua voi pyytää tuomioistuimelta periaatteessa kuka tahansa oikeustoimen osapuoli. Käytännössä kuitenkin sovittelu on enemmän heikomman osapuolen kuten kuluttajan tai työntekijän suojakeino vahvempaa vastaan. Harvemmin sovittelu… Lue lisää »
Milloin sopimusehtoa voidaan sovitella? Vaikka ei olekaan olemassa mitään selvää ja yksiselitteistä kohtuullisen sopimuksen mallia, voidaan joitain sisällöllisiä lähtökohtia arvioinnille antaa. Sopimuksen sisäisen epätasapainoisuuden mittareina voidaan käyttää esimerkiksi suoritusten keskinäisen… Lue lisää »
Ehto on sopimuksen sivumääräys. Ehdon mukaan koko sopimuksen syntyminen voi riippua jostakin tulevaisuuden tapahtumasta. Mikäli tämä tapahtuma on epävarma, kutsutaan sivumääräystä ehdoksi. vrt. vakuutusehdot. Ehto voi olla varsinainen tai epävarsinainen Varsinaiset… Lue lisää »
Voiko tarjouksen peruuttaa? Voiko esimerkiksi myynti- tai ostotarjouksen tehnyt peruuttaa tarjouksensa? Suomen lainsäädännössä peruuttamisoikeus on suhteellisen suppea. Vastaus on selvästi kielteinen ainakin silloin, kun ostaja/myyjä on jo antanut tarjoukseen hyväksyvän… Lue lisää »
Suurin osa nykypäivänä solmituista sopimuksista ovat vakiosopimuksia. Yksittäinen kuluttaja ei usein huomaakaan solmineensa useita (vakio)sopimuksia päivän aikana. Esimerkkeinä voidaan mainita linja-autolipun ostaminen ja uuden kännykkäliittymän avaaminen. Vakiosopimus on laadittu etukäteen… Lue lisää »
Sopimuksen pätemättömyys voi johtua oikeustoimilain pätemättömyysperusteista (3 L). Näin ollen esim. pakolla tai petollisella viettelyllä aikaansaatu sopimus ei sido. Pätemättömyydessä on kysymys sopimuksen oikeusvaikutuksista. Oikeustoimi on pätemätön, jos molempiin alla… Lue lisää »
Sopimus on kahden tai useamman toisiansa edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä, yhteensulauma. Sopimuksessa on siis vähintään kaksi osapuolta. Synteperusteena on tavallisesti tarjous ja sen hyväksyvä vastaus. Termi tarkoittaa sopimuksen tekemistä, eli sitä että… Lue lisää »