Sopimuksen pätemättömyys

Alaikäisen oikeudet tehdä oikeustoimia ›

Alaikäisen oikeudet oikeustoimiin Alaikäisen oikeudet vaihtelevat oikeustoimikohtaisesti. Mistä kaikesta alaikäinen voi itse päättää? Alle 18 -vuotiaalla ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, vaan rajoitetut oikeudet. Voiko alaikäinen tehdä isoja ostoksia? Voiko alaikäinen määrätä omasta sairaanhoidostaan? Voiko alaikäinen tehdä oman vuokrasopimuksen? Voiko alaikäinen muuttaa yksin asumaan ilman vanhempien suostumusta? Voiko alaikäinen päättää omasta koulupaikastaan? Kysymyksiä olisi vaikka kuinka paljon. Suomessa Lue lisää ›

Sopimuksen pätevyys: Oikeustoimikelpoisuus ›

Oikeustoimikelpoisuuden merkitys sopimuksen pätevyydelle Vajaavaltaisilta puuttuu oikeustoimikelpoisuus. Niinpä vajaavaltaisen solmima sopimus ei ole pätevä. Vajaavaltaisia ovat lain mukaan alle 18-vuotiaat sekä henkilöt, jotka on julistettu vajaavaltaiseksi. Voi myös olla niin, että henkilön oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu julistamatta henkilöä vajaavaltaiseksi. Tällöin henkilö ei ole kelpoinen tekemään tiettyjä oikeustoimia. Näissä tapauksissa henkilölle on yleensä määrätty edunvalvoja, joka voi Lue lisää ›

Sopimuksen pätemättömyys: Pätemättömyys ja oikeustoimen raukeaminen ›

Johtaako sopimuksen pätemättömyys aina oikeustoimen raukeamiseen? Jos molemmat osapuolet ovat tietoisia olemassa olevasta pätemättömyysperusteesta mutta eivät piittaa siitä, vaan jatkavat normaalisti sopimuksen täyttämistä, saattaa pätemättömyys ”korjaantua”. Tällöin osapuolet ikään kuin hyväksyvät pätemättömyyden ja sopimuksesta tulee pätevä. Joidenkin pätemättömyysperusteiden kohdalla kuitenkin korjaantuminen on mahdotonta. Epäselvissä tilanteissä kysy juristiltasi.

Sopimuksen pätemättömyys: Sopimuksen päättymisajankohdan häiriö ›

Mitä sopimuksen pätemättömyys tarkoittaa? Sopimuksen pätemättömyys tarkoittaa sitä, että sopimuksen päättämisajankohtana on ollut käsillä joku häiriö. Käytännössä sopimuksen pätemättömyys merkitsee sitä, ettei sopimusta voida panna tuomioistuimessa täytäntöön. Pätemättömyyden aiheuttavia pätemättömyysperusteita on olemassa useita. Yleisimpiä niistä ovat mm. kiskonta, erehdys, kunnianvastainen ja arvoton menettely, petollinen menettely, sopimukseen pakottaminen ja vajaavaltaisuus.

Sopimukseen pakotettu: Sopimukseen pakotetun oikeusasema ›

Mikä on sopimukseen pakotetun oikeusasema? Jos sopimuskumppani on käyttänyt pakkoa tai tiennyt pakon käytöstä, on pakko aina pätemättömyysperuste oikeustoimelle. Jos taas pakkoa on käyttänyt jokin kolmas taho eikä sopimuskumppani ole ollut siitä tietoinen, on tilanne erilainen törkeän ja lievän pakon tilanteissa. Tällöinkin sopimus on pätemätön, jos kolmas taho on käyttänyt törkeää pakkoa eli pakottanut väkivaltaisesti Lue lisää ›

Pätemättömyysperuste: Petollinen menettely ›

Petollinen menettely pätemättömyysperusteena? Velallinen saattaa antaa taloustilanteestaan ylipositiivisen kuvan. Tällöin hän on saattanut syyllistyä petolliseen menettelyyn, mistä seuraa oikeustoimen pätemättömyys. Ylipäänsä petollisesta menettelystä on kyse silloin kun sopimusosapuoli antaa virheellistä tietoa tai salaa jonkun seikan ja sopimuksen solmiminen perustuu juuri tästä syystä muodostuneeseen virheelliseen käsitykseen.

Pätemättömyysperuste: Kunnian vastainen ja arvoton menettely ›

Kunnian vastainen ja arvoton menettely pätemättömyysperusteena? Kunnian vastainen ja arvoton menettely on ehkä tärkein ja tuomioistuimissa eniten käytetty pätemättömyysperuste väärinkäytöstilanteissa. Se jättää tuomioistuimelle suhteellisen laajan harkintavallan siitä, milloin oikeustoimi on pätemätön. Oikeustoimeen vetoaminen voi olla kunnianvastaista ja arvotonta esimerkiksi silloin, kun sopimusta solmittaessa on käytetty hyväksi toisen osapuolen virheellistä käsitystä jostain olennaisesta seikasta. Toisena mahdollisena Lue lisää ›

Pätemättömyysperuste: Kiskonta ›

Kiskonta pätemättömyysperusteena? Kiskonta pätemättömyysperusteena on ollut oikeuskäytännössä esillä vain harvoin. Kiskonnasta on kyse silloin kun sopimusosapuoli käyttää hyväkseen toisen hädänalaista tilaa (pula, ymmärtämättömyys, riippuva asema tms.). Kiskonta sitten ilmenee käytännössä suoritusten epätasapainoisuutena. Esimerkkinä voidaan pitää tavaran korkeaa hintaa.

Pätemättömyysperuste: Erehdys eli virheellinen tahdonilmaisu ›

Erehdys pätemättömyysperusteena? Virheellinen tahdonilmaisu ei sido antajaansa edellyttäen, että sopimuskumppani tiesi tai sen olisi pitänyt tietää erehdyksestä. Olisi pitänyt tietää –kriteeri täyttyy helposti esimerkiksi silloin, kun hinta poikkeaa huomattavasti yleisestä hintatasosta. Jos taasen sopimuskumppani ei tiennyt erehdyksestä, on sopimus sellaisenaan sitova. Tilanne voi olla tällainen, kun erehdyksen myötä hinta ei poikkea huomattavasti normaalitasosta.