Läheisen ihmisen kuolema tai vakava loukkaantuminen voi aiheuttaa omaisille sekä taloudellisia menetyksiä että henkistä kärsimystä. Vahingonkorvauslain mukaan myös läheisille voidaan maksaa korvausta tietyissä tilanteissa. Korvausoikeus ei kuitenkaan synny kaikissa tapauksissa,… Lue lisää »
Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingonkärsijälle on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta hänet saatetaan mahdollisimman lähelle sitä taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa.… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingon aiheuttajan on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta vahingonkärsijä saatetaan mahdollisimman lähelle sitä tilannetta tai taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut… Lue lisää »
Vahingonkorvaus- ja rikosoikeudessa henkilön toiminnan moitittavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon hänen menettelynsä poikkeaa normaalilta huolelliselta henkilöltä edellytettävästä toiminnasta. Tätä arviointia kutsutaan tuottamuksen asteiden määrittämiseksi. Vahingonkorvauslain mukainen tuottamusvastuu tarkoittaa, että… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa erotetaan henkilövahingot, esinevahingot, kärsimyksen ja puhtaat varallisuusvahingot toisistaan. Tämä johtuu niiden erilaisen luonteen lisäksi siitä, että niiden korvattavuutta koskevat erilaiset säännöt. Vahingonkorvauslaissa ei käytetä nimenomaisesti käsitettä ”puhdas varallisuusvahinko”, mutta… Lue lisää »
Vahingonkorvausvastuu ei synny pelkästään sillä perusteella, että jollekin on aiheutunut vahinkoa. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää, että useat laissa ja oikeuskäytännössä asetetut edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Pääsäännön mukaan se, joka tahallisesti… Lue lisää »
Kärsimys on vahingonkorvauslaissa oma vahinkolajinsa, joka eroaa henkilövahingosta. Kärsimyksellä tarkoitetaan loukkaavan teon aiheuttamaa henkistä kärsimystä, kuten mielipahaa, pelkoa, nöyryytystä tai surua. Toisin kuin henkilövahinko, kärsimys ei edellytä lääketieteellisesti todettavaa fyysistä… Lue lisää »
Vahingonkorvauslaissa henkilövahinko on yksi neljästä korvattavan vahingon lajista. Muita vahinkolajeja ovat esinevahinko, kärsimys sekä puhdas varallisuusvahinko. Henkilövahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka kohdistuu henkilön terveyteen ja jonka olemassaolo voidaan todeta lääketieteellisin keinoin.… Lue lisää »
Esinevahinko on yksi yleisimmistä korvattavista vahinkotyypeistä. Esinevahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa esine vahingoittuu, tuhoutuu tai menee hukkaan. Se kohdistuu fyysiseen omaisuuteen, kuten esimerkiksi ajoneuvoon, vaatteeseen, rakennukseen, työvälineeseen tai muuhun esineeseen. Vahingonkorvauslain… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa tehdään ero välittömien ja välillisten vahinkojen välillä, koska jaottelulla on merkittävä vaikutus siihen, milloin vahinko on korvattava ja millä edellytyksillä. Erityisesti sopimusriidoissa (lue lisää välittömistä ja välillisistä vahingoista sopimussuhteissa… Lue lisää »