Vahingonkorvaus: Läheisen henkilön oikeus korvaukseen rikoksesta

Vahingonkorvausoikeuden mukaan, ensisijaisesti vain vahingon välittömällä uhrilla on oikeus saada korvauksia aiheutuneen vahingon johdosta. Siitä, mitkä vahingot ovat säädetty korvattaviksi ja kenellä lopulta on oikeus korvaukseen, säädetään vahingonkorvauslaissa. Tietyissä tapauksissa myös vahingonkärsijän lisäksi hänelle läheiset henkilöt voivat saada vahingonkorvausta.

Vanhemman, puolison ja lapsen oikeus korvaukseen

Edellä mainitun johdosta, myös henkilövahingon kärsineen puolisolla, vanhemmilla ja lapsilla voi olla oikeus saada korvauksia. Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi oikeutettuja korvaukseen ovat muutkin heihin rinnastuvat, vahingonkärsijälle erityisen läheiset henkilöt. Tällainen henkilö voi muun muassa olla vahingonkärsijän sisarus tai erityisen läheinen ystävä. Vahingon kärsijän puolisolla, vanhemmilla ja lapsilla on oikeus saada korvausta sellaisista kuluista, jotka ovat aiheutuneet vahingonkärsijän hoitamisesta.

Läheisen Kuoleman, henkilövahingon tai elatuksen menetys

Mikäli vahingon kärsinyt on menehtynyt vahinkotapahtuman johdosta, on puolisolla, vanhemmilla sekä lapsilla oikeus saada kohtuullinen korvaus hautaukseen liittyvistä kustannuksista, sekä henkisestä kärsimyksestä mikäli kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, ja korvauksen tuomitsemista pidetään tapauksessa kohtuullisena. Huomioitavaa on, että vahingonkärsijän vanhemmilla tarkoitetaan biologisten vanhempien lisäksi myös isä- tai äitipuolta, sijaisvanhempia sekä kasvattivanhempia. Lapsina pidetään niin ikään vahingonkärsijän biologisten lasten lisäksi ottolapsia, puolison lapsia, sijais- sekä kasvattilapsia.

Puolisolla voidaan tarkoittaa avio- ja avopuolisoa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Avoliitossa elävät usein rinnastetaan aviopuolisoihin, koska he elävät avioliitonomaisessa suhteessa yhteisessä taloudessa. Vanhempien, puolison ja lasten oletetaan automaattisesti olevan vahingonkärsijän läheisiä henkilöitä sillä seurauksella, että heillä on oikeus vaatia korvauksia vahingonkärsijää kohdanneen haitan perusteella.

Perhesuhde määrittää usein olettaman siitä, että kyseessä on läheinen henkilö. Jos korvauksia vaatii jokin muu henkilö, joka kuitenkin kokee olevansa vahingonkärsijälle erityisen läheinen henkilö, hänen on yleensä jollain tavalla osoitettava läheisyyssuhteen olemassaolo korvausoikeuden perustaksi. Todisteeksi voi kelvata esimerkiksi se, että vahingon kärsijä ja tämä muu henkilö ovat pitäneet läheisesti yhteyttä toisiinsa ennen vahinkotapahtuman satttumista.  

Vahingonkorvausta voidaan hakea myös muualta kuin vahingonaiheuttajalta itseltään. Läheisellä voi siis olla oikeus valtion maksamiin rikosvahingonkorvauksiin. Tällainen tilanne saattaa tulla kyseeseen mikäli henkilö on vaatinut rikosvahinkoa oikeudenkäynnissä vahingon aiheuttajalta. Henkilön ei kuitenkaan tarvitse yrittää periä korvausta ensin tekijältä, sillä jos rikoksen tekijää ei ole saatu kiinni tai rikosta ei jostain muusta syystä ole käsitelty tuomioistuimessa tai soviteltu, rikosvahingon piiriin soveltuva henkilö voi silti hakea korvausta. Löydät lisää tietoa rikosvahinkokorvauksista Valtionkonttorin sivuilta.

Lähde §: rikosvahinkolaki sekä vahingonkorvauslaki

Suomen Juristit Oy
29.07.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.