Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahingonkärsijälle on korvattava kaikki vahingosta aiheutuneet menetykset, jotta hänet saatetaan mahdollisimman lähelle sitä taloudellista asemaa, jossa hän olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa.… Lue lisää »
Mikäli henkilö, jonka elatuksen varassa on esimerkiksi lapsia tai puoliso, saa surmansa vahinkotapahtuman johdosta, on heillä oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä. Surmansa saaneen henkilön tekemä kotityö voidaan erityisestä syystä rinnastaa… Lue lisää »
Usein pohditaan sitä, joutuuko vahingonaiheuttaja vastuuseen teoistaan? Vahingonaiheuttajaa pidetään yleisesti korvausvastuullisena. Vahingonkorvauslain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tällainen tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheutettu… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeuden mukaan, ensisijaisesti vain vahingon välittömällä uhrilla on oikeus saada korvauksia aiheutuneen vahingon johdosta. Siitä, mitkä vahingot ovat säädetty korvattaviksi ja kenellä lopulta on oikeus korvaukseen, säädetään vahingonkorvauslaissa. Tietyissä tapauksissa… Lue lisää »
Vahingonkärsijän sietämisvelvollisuus rajoittaa ympäristövahingon aiheuttajan korvausvastuuta. Sietämisvelvollisuus tarkoittaa, että vähäisinä pidettävät ja tavanomaiset häiriöt eivät kuulu korvattaviksi. Jos aiheutunut häiriö on yleinen seuraus kyseisestä toiminnasta eli jos se tapahtuu aina,… Lue lisää »