Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Potilasvahinko: Korvaus ›

Onko sinulle sattunut korvaukseen oikeuttava potilasvahinko? Potilasvahingolla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunutta vahinkoa, jos hoitoa on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoitoa on vahinkoa aiheuttavasti voinut antaa esim. lääkäri, hammaslääkäri, fysioterapeutti tai sairaanhoitaja. Potilasvahinkolain mukaan korvattavia vahinkoja ovat hoitovahinko, infektiovahinko, tapaturmavahinko, laitevahinko, palovahinko, lääkkeen toimittamisvahinko ja ns. kohtuuton vahinko. Jos sinulle on aiheutunut potilasvahinkoa, muista Lue lisää ›

Valtuutus: Valtuutuksen tekeminen ja peruuttaminen ›

Miten valtuutus voidaan tehdä ja peruuttaa? Valtuutus voidaan tehdä yksinkertaisimmillaan pelkästään valtuuttajan valtuutetulle tekemällä tiedonannolla. Tällainen valtuutus on peruutettu, kun valtuuttajan tiedonanto siitä, ettei valtuutus ole enää voimassa, on saapunut valtuutetulle. Valtuutus voidaan ja usein tehdäänkin siten, että laaditaan erityinen valtakirja, jossa todetaan henkilön kelpoisuus toimia toisen lukuun. Valtakirja saattaa olla yleisvaltakirja tai sitten siinä Lue lisää ›

Valtuutus: Asemavaltuutus ›

Mikä on asemavaltuutus? Asemavaltuutus on nimensä mukaan henkilön asemasta seuraava kelpoisuus toimia toisen lukuun. Valtuutuksen olemassaoloa määrittää lainsäädäntö ja yleinen tapa. Esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajalla on valtuudet toimia yrityksen lukuun ja yrityksen ostopäälliköllä on valtuudet tehdä yritykselle vaihto-omaisuus hankintoja asemansa perusteella.

Valtuuttaja: Oikeustoimen sitovuus valtuutetun ylittäessä toimivaltansa ›

Sitooko oikeustoimi valtuuttajaa, jos valtuutettu ylittää toimivaltansa? Kolmansille henkilöille eli ulospäin näkyy usein vain valtuutetun kelpoisuus toimia valtuuttajan edustajana muttei monestikaan toimivallan laajuutta. Seuraukset toimivallan ylittämisestä riippuvat ainakin siitä, minkä tyyppisestä valtuutuksesta on kysymys. Jos valtuutus on tehty vain valtuuttajan valtuutetulle tekemällä tiedonannolla, ei valtuutetun toimivaltansa ylittäen tekemä oikeustoimi sido valtuuttajaa. Näin ollen sopimussidonnaisuutta valtuuttajan Lue lisää ›

Vakiosopimus: Vakiosopimuksen erityisongelmat ›

Mikä on vakiosopimus ja mitä erityisongelmia siihen liittyy? Suurin osa nykypäivänä solmituista sopimuksista ovat vakiosopimuksia. Yksittäinen kuluttaja ei usein huomaakaan solmineensa useita (vakio)sopimuksia päivän aikana. Esimerkkeinä voidaan mainita linja-autolipun ostaminen ja uuden kännykkäliittymän avaaminen. Vakiosopimus on laadittu etukäteen ja sitä käytetään sellaisenaan tai ainakin joitakin sen standardiehtoja useissa oikeussuhteissa. Yleensä vakiosopimukset ovat toisen osapuolen yksin Lue lisää ›

Vakioehto: Yksilöllinen ehto ennen vakioehtoa ›

Yksilöllinen ehto ohittaa vakioehdon Sopimusta solmittaessa saatetaan sopia suullisesti tai kirjallisesti jotain, joka on ristiriidassa jonkin vakioehdon kanssa. Tällaisessa tilanteessa on etusija yksilöllisesti sovitulla ehdolla. Ristiriita tapauksessa yksilöllinen ehto siis syrjäyttää vakioehdon.

Vakioehto: Liityntä-ongelma sopimuksessa ›

Tulevatko vakioehdot aina sopimuksen osaksi? Osapuolten välisellä sopimuksella ja vakioehdoilla täytyy olla riittävän vahva liityntä, jotta vakioehdot tulisivat sopimuksen osaksi. Tällaista nk. liityntä-ongelmaa ei ole silloin, kun vakioehdot ovat fyysisesti samassa sopimuslomakkeessa kuin sopimuksen yksilöllisesti (esim. sopimusosapuolen nimi, yhteystiedot jne.) täytettävä osiokin on. Jos taas vakioehdot ovat sopimusdokumentista erillinen kokoelmansa, saattaa ongelmia esiintyä. Tällaisessa tilanteessa Lue lisää ›

Sopimusneuvottelujen keskeyttäminen: Korvausvastuu keskeyttämisestä ›

Voiko sopimusneuvottelut keskeyttänyt osapuoli joutua korvausvastuuseen? Peruslähtökohtana on, että sopimusneuvottelut voidaan keskeyttää ilman korvausvastuuta. Joissakin tilanteissa kuitenkin neuvottelut keskeyttänyt osapuoli saattaa joutua korvaamaan vastapuolelle valmisteluista aiheutuneita kuluja. Tilanne voi olla tällainen esimerkiksi silloin, kun sopimusosapuoli on antanut tarjoamastaan sopimussuorituksesta vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Muunkinlainen epäasiallinen menettely sopimusta valmisteltaessa saattaa johtaa vahingonkorvausvastuun realisoitumiseen. Oikeustieteilijöiden parissa on Lue lisää ›

Sitomaton vakioehto: Yllättävät ja ankarat ehdot ›

Ehto voi olla sitomaton, jos se katsotaan yllättäväksi ja ankaraksi? Yllättävien ja ankarien ehtojen sitomattomuuden periaatteella pyritään suojaamaan vastapuolen normaaliodotusta. Se asettaa kyseisten ehtojen sitovuudelle lisäedellytyksen vakioehtojen laatijan tiedonantovelvollisuuden muodossa. Jos nimittäin vastapuoli ei ole tuntenut ehtoa, on hänelle pitänyt erityisesti huomauttaa siitä. Nämä korjaavat periaatteet lieventävät vakioehtojen ehdotonta sitovuutta. Vakioehtojen sitovuutta on kuitenkin arvioitava Lue lisää ›

Tuotevastuuriskit: USA:n markkinat ja tuotevastuuriskit ›

Mitä tuotevastuuriskejä USA:n markkinoilla on? Yhdysvaltojen markkinoiden keskeinen riskitekijä tuotevastuukysymyksissä on takuuajatteluun liittyvä taipumus katsoa melkein kaikki markkinointilausumat nimenomaisena takuuna vastuuperusteeksi. Oikean tuoteinformaation antaminen on siten markkinoinnissa olennaisen tärkeää. Hiljaisen takuun rajoittamiseksi tulisi taas tuotteen käyttöohjeet ja varoitukset laatia hyvin täsmällisesti, kattavasti ja selkeästi. Amerikkalaisessa oikeuskulttuurissa vedotaan helposti mitättömän pieniin virheisiin tai laiminlyönteihin, joten tuotevastuun Lue lisää ›

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy sen sijaan vasta silloin, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2.

Sopimustyypit

Sopimustyyppejä on erilaisia. Näihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3.

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava muotovaatimuksia.

4.

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy yleensä tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen heidän valmistamiensa, jakamiensa tai edustamiensa tuotteiden aiheuttamista vahingoista.