Mikä on aiesopimus? Aiesopimus on sopimusoikeudellinen sopimusmuoto. Pacta sunt servanda, eli sopimuksen sitovuus, on sopimusoikeuden lähtökohta. Pacta sunt servanda on yksityisoikeudellinen sekä kv- oikeudellinen periaate, jonka valossa sopimuksen osapuolten sovitut… Lue lisää »
Aikaisempi yhteinen sopimuskäytäntö Riitatilanteissa sopimustulkinta voi tulla kyseeseen. Sopimustulkinnassa on useita apukeinoja, josta aikaisempi yhteinen sopimuskäytäntö on tuomioistuimissa käytetty keino. Usein sopimusosapuolilla on aikaisemmin solmittuja sopimuksia, jonka valossa uutta, riidanalaisena… Lue lisää »
Aiheuttamisperiaate on vahingonkorvausoikeudessa johtava periaate, joka taustaperiaatteena vaikuttaa kaikessa sääntelyssä. Aiheuttamisperiaate tunnetaan myös aiheuttaja maksaa periaatteena. Periaate on myös kansainvälisesti tunnettu ja hyväksytty periaate, joka käytetään OECD:n, EU:n, kansainvälisissä- sopimuksissa… Lue lisää »
Mikä on aineellinen ja aineettoman vahingon ero? Aineellisen ja aineettoman vahinko ovat muun muassa henkilövahingoissa aiheelliset termit. Aineellinen vahinko on vahinko, jonka arvoa määritetään objektiivisen mittapuun perusteella. Aineellisena vahinkona pidetään… Lue lisää »
Vahingonkorvausvelan vanhentumisesta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa. Seitsemännen pykälän perusteella vahingonkorvauksen tai muun hyvityksen vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun sopimusrikkomuksessa ostaja on havainnut virheen tai puutteen kaupan kohteessa tai kun… Lue lisää »
Mikä on ankara ja yllättävä ehto? Sopimusoikeudellisena lähtökohtana pidetään, että sellaiset sopimuksen ankarat ja yllättävät ehdot, joista vastapuoli ei ole ollut tietoinen, eivät tule sitoviksi. Edellytyksenä, että sellaiset ehdot voisivat tulla sitoviksi,… Lue lisää »
Mitä periaatteita vahingonkorvausta määrättäessä sovelletaan? Voidaanko korvausta sovitella? Vahingonkorvausoikeuden lähtökohta on täyden korvauksen periaate. Vahinkoa kärsineelle on korvattava koko vahinko. Hänet on toisin sanoen saatettava siihen asemaan, jossa hän olisi,… Lue lisää »
Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko? Vahingonkorvaus kaikista? Vahingonkorvauslain mukainen vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Henkilö- ja esinevahinkoon liittymätön taloudellinen vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä… Lue lisää »
Kuka korvaa julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon? Virkamiehen ja viraston virheen tai laiminlyönnin seurauksena jollekin sivulliselle saattaa syntyä vahinkoa. Yleinen vahingonkorvauslaki sääntelee tällaisia tilanteita. Lain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan… Lue lisää »
Sitooko oikeustoimi valtuuttajaa, jos valtuutettu ylittää toimivaltansa? Kolmansille henkilöille eli ulospäin näkyy usein vain valtuutetun kelpoisuus toimia valtuuttajan edustajana muttei monestikaan toimivallan laajuutta. Seuraukset toimivallan ylittämisestä riippuvat ainakin siitä, minkä… Lue lisää »
Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.
Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.
Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.
Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.
