Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Sopimusvahinko: Korvaus ›

Pitävätkö sopimuksesi? Oletko saanut korvausta sopimusvahingoista? Sopimukseen perustuva korvausvastuu on oma juttunsa, josta ei vahingonkorvauslain kaltaista yleislakia ole olemassa. Vahingonkorvauslaki ei nimittäin koske sopimuksiin perustuvia vahingonkorvauksia. Varallisuusoikeudellisia sopimuksia koskee lakia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista. Sopimusperusteisista korvauksista on runsaasti oikeuskäytäntöä. On myös olemassa tiettyjä sopimuksia koskevia erityislakeja, joissa voi olla säännöksiä sopimusrikkomusten varalle. Näin on mm. huoneenvuokrasopimusten ja Lue lisää ›

Rikosvahinko: Asianomistajan korvausvaatimukset ›

Rikoksen asianomistajan korvausvaatimukset voidaan käsitellä rikostapauksen yhteydessä, mikäli se käy kohtuudella päinsä häiritsemättä itse pääasian käsittelyä. Onko sinulle aiheutunut rikoksen johdosta vahinkoa? Yleensä on prosessiekonomisista syistä järkevää ajaa korvauskannetta rikosasian yhteydessä, mutta välttämätöntä se ei ole. Myös jo päättyneen rikosprosessin jälkeen asianomistaja voi nostaa vahingonkorvauskanteen korvausten saamiseksi. Syyttäjä voi ajaa asianomistajan korvausvaatimuksia samassa yhteydessä rikossyytteiden Lue lisää ›

Potilasvahinko: Potilasvahinkolautakunta ›

Mikä on potilasvahinkolautakunnan rooli? Potilasvahinkolautakunta on itsenäinen potilasvahinkoasioita käsittelevä asiantuntijaelin. Potilasvahinkolautakunnan tehtävänä on antaa suositus potilasvahinkoasian ratkaisemiseksi, jos korvauksenhakija, Potilasvakuutuskeskus tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava sitä pyytää. Potilasvahinkojen korvaushakemukset on osoitettava potilasvakuutuskeskukselle. Jos potilasvahinkoasia on tuomioistuimen käsiteltävänä, potilasvahinkolautakunta voi antaa asiasta tuomioistuimelle lausunnon. Lausuntoa voi tuomioistuimen lisäksi pyytää asianosainen itse.

Potilasvahinko: Korvaus ›

Onko sinulle sattunut korvaukseen oikeuttava potilasvahinko? Potilasvahingolla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunutta vahinkoa, jos hoitoa on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoitoa on vahinkoa aiheuttavasti voinut antaa esim. lääkäri, hammaslääkäri, fysioterapeutti tai sairaanhoitaja. Potilasvahinkolain mukaan korvattavia vahinkoja ovat hoitovahinko, infektiovahinko, tapaturmavahinko, laitevahinko, palovahinko, lääkkeen toimittamisvahinko ja ns. kohtuuton vahinko. Jos sinulle on aiheutunut potilasvahinkoa, muista Lue lisää ›

Valtuutus: Valtuutuksen tekeminen ja peruuttaminen ›

Miten valtuutus voidaan tehdä ja peruuttaa? Valtuutus voidaan tehdä yksinkertaisimmillaan pelkästään valtuuttajan valtuutetulle tekemällä tiedonannolla. Tällainen valtuutus on peruutettu, kun valtuuttajan tiedonanto siitä, ettei valtuutus ole enää voimassa, on saapunut valtuutetulle. Valtuutus voidaan ja usein tehdäänkin siten, että laaditaan erityinen valtakirja, jossa todetaan henkilön kelpoisuus toimia toisen lukuun. Valtakirja saattaa olla yleisvaltakirja tai sitten siinä Lue lisää ›

Valtuutus: Asemavaltuutus ›

Mikä on asemavaltuutus? Asemavaltuutus on nimensä mukaan henkilön asemasta seuraava kelpoisuus toimia toisen lukuun. Valtuutuksen olemassaoloa määrittää lainsäädäntö ja yleinen tapa. Esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajalla on valtuudet toimia yrityksen lukuun ja yrityksen ostopäälliköllä on valtuudet tehdä yritykselle vaihto-omaisuus hankintoja asemansa perusteella.

Valtuuttaja: Oikeustoimen sitovuus valtuutetun ylittäessä toimivaltansa ›

Sitooko oikeustoimi valtuuttajaa, jos valtuutettu ylittää toimivaltansa? Kolmansille henkilöille eli ulospäin näkyy usein vain valtuutetun kelpoisuus toimia valtuuttajan edustajana muttei monestikaan toimivallan laajuutta. Seuraukset toimivallan ylittämisestä riippuvat ainakin siitä, minkä tyyppisestä valtuutuksesta on kysymys. Jos valtuutus on tehty vain valtuuttajan valtuutetulle tekemällä tiedonannolla, ei valtuutetun toimivaltansa ylittäen tekemä oikeustoimi sido valtuuttajaa. Näin ollen sopimussidonnaisuutta valtuuttajan Lue lisää ›

Vakiosopimus: Vakiosopimuksen erityisongelmat ›

Mikä on vakiosopimus ja mitä erityisongelmia siihen liittyy? Suurin osa nykypäivänä solmituista sopimuksista ovat vakiosopimuksia. Yksittäinen kuluttaja ei usein huomaakaan solmineensa useita (vakio)sopimuksia päivän aikana. Esimerkkeinä voidaan mainita linja-autolipun ostaminen ja uuden kännykkäliittymän avaaminen. Vakiosopimus on laadittu etukäteen ja sitä käytetään sellaisenaan tai ainakin joitakin sen standardiehtoja useissa oikeussuhteissa. Yleensä vakiosopimukset ovat toisen osapuolen yksin Lue lisää ›

Vakioehto: Yksilöllinen ehto ennen vakioehtoa ›

Yksilöllinen ehto ohittaa vakioehdon Sopimusta solmittaessa saatetaan sopia suullisesti tai kirjallisesti jotain, joka on ristiriidassa jonkin vakioehdon kanssa. Tällaisessa tilanteessa on etusija yksilöllisesti sovitulla ehdolla. Ristiriita tapauksessa yksilöllinen ehto siis syrjäyttää vakioehdon.

Vakioehto: Liityntä-ongelma sopimuksessa ›

Tulevatko vakioehdot aina sopimuksen osaksi? Osapuolten välisellä sopimuksella ja vakioehdoilla täytyy olla riittävän vahva liityntä, jotta vakioehdot tulisivat sopimuksen osaksi. Tällaista nk. liityntä-ongelmaa ei ole silloin, kun vakioehdot ovat fyysisesti samassa sopimuslomakkeessa kuin sopimuksen yksilöllisesti (esim. sopimusosapuolen nimi, yhteystiedot jne.) täytettävä osiokin on. Jos taas vakioehdot ovat sopimusdokumentista erillinen kokoelmansa, saattaa ongelmia esiintyä. Tällaisessa tilanteessa Lue lisää ›

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2

Sopimustyypit

Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.

4

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.