Sopimus: Sopimuksen sovittelu, kuka voi pyytää?

Kuka voi saada sovittelun hyväkseen? Sovittelua voi pyytää tuomioistuimelta periaatteessa kuka tahansa oikeustoimen osapuoli. Käytännössä kuitenkin sovittelu on enemmän heikomman osapuolen kuten kuluttajan tai työntekijän suojakeino vahvempaa vastaan. Harvemmin sovittelu… Lue lisää »

Sopimusehto: Sopimusehdon sovittelu

Milloin sopimusehtoa voidaan sovitella? Vaikka ei olekaan olemassa mitään selvää ja yksiselitteistä kohtuullisen sopimuksen mallia, voidaan joitain sisällöllisiä lähtökohtia arvioinnille antaa. Sopimuksen sisäisen epätasapainoisuuden mittareina voidaan käyttää esimerkiksi suoritusten keskinäisen… Lue lisää »

Ehto sopimuksessa

Ehto on sopimuksen sivumääräys. Ehdon mukaan koko sopimuksen syntyminen voi riippua jostakin tulevaisuuden tapahtumasta. Mikäli tämä tapahtuma on epävarma, kutsutaan sivumääräystä ehdoksi. vrt. vakuutusehdot. Ehto  voi olla varsinainen tai epävarsinainen Varsinaiset… Lue lisää »

Tarjous: Tarjouksen peruuttaminen

Voiko tarjouksen peruuttaa? Voiko esimerkiksi myynti- tai ostotarjouksen tehnyt peruuttaa tarjouksensa? Suomen lainsäädännössä peruuttamisoikeus on suhteellisen suppea. Vastaus on selvästi kielteinen ainakin silloin, kun ostaja/myyjä on jo antanut tarjoukseen hyväksyvän… Lue lisää »

Pätemättömyysperuste: Kiskonta

Kiskonta pätemättömyysperusteena? Kiskonta pätemättömyysperusteena on ollut oikeuskäytännössä esillä vain harvoin. Kiskonnasta on kyse silloin kun sopimusosapuoli käyttää hyväkseen toisen hädänalaista tilaa (pula, ymmärtämättömyys, riippuva asema tms.). Kiskonta sitten ilmenee käytännössä… Lue lisää »

Pätemättömyysperuste: Petollinen menettely

Petollinen menettely pätemättömyysperusteena? Velallinen saattaa antaa taloustilanteestaan ylipositiivisen kuvan. Tällöin hän on saattanut syyllistyä petolliseen menettelyyn, mistä seuraa oikeustoimen pätemättömyys. Ylipäänsä petollisesta menettelystä on kyse silloin kun sopimusosapuoli antaa virheellistä… Lue lisää »