Vahingonkorvausvelan vanhentumisesta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa. Seitsemännen pykälän perusteella vahingonkorvauksen tai muun hyvityksen vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun sopimusrikkomuksessa ostaja on havainnut virheen tai puutteen kaupan kohteessa tai kun… Lue lisää »
Mikä on ankara ja yllättävä ehto? Sopimusoikeudellisena lähtökohtana pidetään, että sellaiset sopimuksen ankarat ja yllättävät ehdot, joista vastapuoli ei ole ollut tietoinen, eivät tule sitoviksi. Edellytyksenä, että sellaiset ehdot voisivat tulla sitoviksi,… Lue lisää »
Mitä periaatteita vahingonkorvausta määrättäessä sovelletaan? Voidaanko korvausta sovitella? Vahingonkorvausoikeuden lähtökohta on täyden korvauksen periaate. Vahinkoa kärsineelle on korvattava koko vahinko. Hänet on toisin sanoen saatettava siihen asemaan, jossa hän olisi,… Lue lisää »
Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko? Vahingonkorvaus kaikista? Vahingonkorvauslain mukainen vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Henkilö- ja esinevahinkoon liittymätön taloudellinen vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä… Lue lisää »
Kuka korvaa julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon? Virkamiehen ja viraston virheen tai laiminlyönnin seurauksena jollekin sivulliselle saattaa syntyä vahinkoa. Yleinen vahingonkorvauslaki sääntelee tällaisia tilanteita. Lain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan… Lue lisää »
Sitooko oikeustoimi valtuuttajaa, jos valtuutettu ylittää toimivaltansa? Kolmansille henkilöille eli ulospäin näkyy usein vain valtuutetun kelpoisuus toimia valtuuttajan edustajana muttei monestikaan toimivallan laajuutta. Seuraukset toimivallan ylittämisestä riippuvat ainakin siitä, minkä… Lue lisää »
Mikä on asemavaltuutus? Asemavaltuutus on nimensä mukaan henkilön asemasta seuraava kelpoisuus toimia toisen lukuun. Valtuutuksen olemassaoloa määrittää lainsäädäntö ja yleinen tapa. Esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajalla on valtuudet toimia yrityksen lukuun ja… Lue lisää »
Miten valtuutus voidaan tehdä ja peruuttaa? Valtuutus voidaan tehdä yksinkertaisimmillaan pelkästään valtuuttajan valtuutetulle tekemällä tiedonannolla. Tällainen valtuutus on peruutettu, kun valtuuttajan tiedonanto siitä, ettei valtuutus ole enää voimassa, on saapunut… Lue lisää »
Ehto voi olla sitomaton, jos se katsotaan yllättäväksi ja ankaraksi? Yllättävien ja ankarien ehtojen sitomattomuuden periaatteella pyritään suojaamaan vastapuolen normaaliodotusta. Se asettaa kyseisten ehtojen sitovuudelle lisäedellytyksen vakioehtojen laatijan tiedonantovelvollisuuden muodossa.… Lue lisää »
Voiko sopimusneuvottelut keskeyttänyt osapuoli joutua korvausvastuuseen? Peruslähtökohtana on, että sopimusneuvottelut voidaan keskeyttää ilman korvausvastuuta. Joissakin tilanteissa kuitenkin neuvottelut keskeyttänyt osapuoli saattaa joutua korvaamaan vastapuolelle valmisteluista aiheutuneita kuluja. Tilanne voi olla… Lue lisää »
Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.
Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.
Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.
Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.
