Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Vahingonkorvaus: Kipu ja särky ›

Millainen kipu ja särky voi tulla vahinkona korvattavaksi? Vahingonkorvauslain mukaan korvattava kipu ja särky tarkoittaa vahingosta aiheutuvaa akuuttista kipua ja särkyä. Jos kiputila jatkuu ja muuttuu krooniseksi, pysyvä kipu huomioidaan pysyvän vian ja haitan korvauksessa. Lääkärissä kannattaa käydä heti teon jälkeen ja kivun jatkuessa myöhemminkin. Näin saadaan hankituksi näyttöä kivun voimakkuudesta ja kestosta.

Vahingonkorvaus: Henkinen kärsimys ›

Korvataanko muunkin kuin surmateon aiheuttama henkinen kärsimys? Vahingonkorvauslain mukaan korvausta voi saada myös sellaisesta henkisestä kärsimyksestä, joka on aiheutettu vapauteen, kunniaan tai kotirauhaan kohdistuneella rikoksella. Harkittavaksi voi tulla korvaus myös muun samankaltaisen teon yhteydessä. Oikeuskäytännössä henkisen kärsimyksen korvaamiseen on kuitenkin suhtauduttu pidättyvästi. Korvausta henkisistä kärsimyksistä maksetaan samoin perustein kuin surmateonkin yhteydessä. Edellytyksenä on siten erityisen Lue lisää ›

Vahingonaiheuttaja: Korvausvastuu ›

Usein pohditaan sitä, joutuuko vahingonaiheuttaja vastuuseen teoistaan? Vahingonaiheuttajaa pidetään yleisesti korvausvastuullisena. Vahingonkorvauslain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tällainen tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheutettu vahinko täytyy siis aiheuttajan korvata. Laissa on kuitenkin olemassa asiasta joitakin poikkeuksia. Pääsääntöisesti korvausvastuun syntyminen kuitenkin edellyttää, että vahingon aiheuttaja on toiminut joko tai tahallisesti Lue lisää ›

Työntekijä ja virkamies: Korvausvastuu ›

Onko työntekijällä ja virkamiehellä vastuu tekemisistään? Työelämässä sattuu ja tapahtuu. Joskus työntekijä tai virkamies virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa työtä tehdessään. Tämänkaltaisesta vahingosta hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi. Kohtuusarvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. vahingon suuruuteen, teon laatuun, vahingon aiheuttajan asemaan, vahinkoa kärsineen tarpeeseen sekä muihin olosuhteisiin. Mikäli työntekijän tai virkamiehen syyksi jää vain Lue lisää ›

Työnantajan vahingonkorvausvastuu: Työntekijän aiheuttama vahinko ›

Joutuuko työnantaja korvaamaan työntekijän aiheuttaman vahingon? Työssä tapahtuneen vahingon joutuu yleensä korvaamaan työnantaja. Se on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajan korvausvastuun edellytyksenä on, että vahinko on tapahtunut työtä tehtäessä ja työntekijän virheen tai laiminlyönnin seurauksena. Sen vuoksi kaikki työntekijän aiheuttamat vahingot eivät aina automaattisesti kuulu työnantajan korvattaviksi. Lain mukaan Lue lisää ›

Nuori, muu vajaavaltainen: Korvausvastuu ›

Mikä on nuoren tai muun vajaavaltaisen korvausvastuu ja välttääkö juoppo vastuun? Vahingonkorvausvastuu ei kysy ikää. Pienikin lapsi on vastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Lasten ja nuorten kohdalla vahingonkorvauksen määrä on kuitenkin helpommin kohtuullistettavissa. Alle 18-vuotias on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin Lue lisää ›

Julkisyhteisö: Korvausvastuu ›

Onko julkisyhteisöllä korvausvastuuta? Mikäli vahinko on aiheutunut julkisyhteisön työntekijän taikka yhteisöön virka- tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, niin julkisyhteisö rinnastetaan työnantajaan. Siten sitä koskevat samat säännöt kuin työnantajaa työntekijän aiheuttamien vahinkojen kohdalla. Lisäksi edellytetään, että vahinko ei ole tapahtunut julkista valtaa käytettäessä. Pääsääntöisesti yleinen vahingonkorvausvelvollisuus kohdistetaan siihen, jonka lukuun työ Lue lisää ›

Ankara vastuu: Vastuu ilman puutteellisuutta tai huolimattomuutta ›

Mitä ankara vastuu vahingosta tarkoittaa? Elämässä aiheutuu vahinkoja, joista jonkun on katsottu olevan vastuussa tahallisuuden tai tuottamuksen puutteesta huolimatta. Suomalaisten oikeustajun on jo kauan oletettu vaativan, että tietyt vahingot tulee korvata, vaikka laiminlyöntiä ei löytyisikään kenenkään osapuolen toiminnasta. Tällaisesta vastuusta käytetään nimitystä ankara vastuu. Suomen vahingonkorvauslainsäädännössä ei ole säädetty ankarasta vastuusta, vaan sen toteutuminen on Lue lisää ›

Alaikäisen vahingonkorvausvastuu ›

Joskus voi käy niin, että alaikäinen aiheuttaa ajattelemattomuuttaan vahinkoa. Tällöin on mietittävä korvausvastuuta ja sen syntymistä. Yleensä alle kahdeksantoista -vuotias korvaa vahingosta vain sen määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Laki antaa myös mahdollisuuden joustaa mielisairaan, vajaamielinen tai muuten sieluntoiminnaltaan häiriintyneen Lue lisää ›

Tuote ja tuotevastuu ›

Tuotteella tarkoitetaan lain määritelmän mukaan irtainta esinettä, jolloin esimerkiksi toisen maalla olevat rakennukset tai kiinteistöt eivät kuulu tuotteen määritelmän piiriin. Irtain esine on mikä tahansa tavallinen tuote joka on tuotettu muun muassa teollisesti tai käsityönä, kuten elintarvikkeet tai lelu. Sähkön katsotaan tuotevastuun näkökulmasta olevan myös tuote, ja tuotteisiin kuuluu myös tuotteet kaikissa tuotantovaiheessa (eli ei Lue lisää ›

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2

Sopimustyypit

Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.

4

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.