Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Vahingonkorvaus: Syy-yhteys ›

Syy-yhteys vahingonkorvausoikeuden keskeisenä periaatteena Syy-yhteysvaatimus on vahingonkorvausoikeuden kulmakivi. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää sekä tuottamuksellisuutta (ellei puhuta ankarasta vastuusta), että teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Toisin sanoen, syyn täytyy olla välttämätön seurauksen syntymiselle. Vahingonkorvaus ei silti välttämättä seuraa riittävän syy-yhteyden vallitessakaan. Esimerkiksi jos seuraus ei ole toiminnalle luonteenomainen, vahingonkorvausvastuu ei aktualisoidu. Syy-yhteys voi myös ikään kuin katketa, jolloin esimerkiksi Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Isännänvastuu ›

Vahingonkorvauksen isännänvastuu periaate Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa isännänvastuu on laajennettu kattamaan virka- ja muut vastaavat palvelussuhteet. Edelleen 3 mom. laajentaa soveltamisalan kattamaan myös luottamustoimeen valitut ja muuten ”toisen pyynnöstä” Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Korostettu huolellisuusvelvoite ›

Korostettu huolellisuusvelvoite oikeuskäytännössä Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden ammattilaisten toimintaa. Seuraavissa tapauksissa Korkein oikeus on ottanut kantaa korostettuun huolellisuusvelvoitteeseen: KKO 1995:69: Kaupungin vastuuta suojatiellä tapahtuneesta liukastumisesta ei estänyt se, että Lue lisää ›

Lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa ›

Sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa ns. lojaliteettivelvollisuus, jonka perusteella sopimusosapuolen on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Lojaliteettivelvollisuuden tärkeys korostuu varsinkin pitkäaikaisissa kestosopimuksissa, joissa sopimussuhteen toimiminen edellyttää sopimusosapuolilta jatkuvaa huolehtimista myös toisen osapuolen eduista. Lojaliteettia käytetään usein lisäksi sopimuksen tulkintaperusteena. Tällaisissa tilanteissa sopimusta on tulkittava sopimusosapuolten yhteisen edun mukaisesti. Vaikka lojaliteettiperiaatteen olemassaoloa ei yleensä kiistetä, Lue lisää ›

Virkamies ja virasto: Vahingonkorvaus virkamiehen tai viraston virheestä ›

Kuka korvaa julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon? Virkamiehen ja viraston virheen tai laiminlyönnin seurauksena jollekin sivulliselle saattaa syntyä vahinkoa. Yleinen vahingonkorvauslaki sääntelee tällaisia tilanteita. Lain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Samanlainen korvausvelvollisuus on säädetty myös muille yhteisöille, jotka hoitavat lain tai asetuksen perusteella julkista tehtävää. Julkisyhteisö Lue lisää ›

Vahinko: Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko ›

Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko? Vahingonkorvaus kaikista? Vahingonkorvauslain mukainen vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Henkilö- ja esinevahinkoon liittymätön taloudellinen vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Korvausta taloudellisesta menetyksestä voi saada myös julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta vahingosta ja muussakin tapauksessa, jos siihen on erittäin painavia syitä. Ruumiinvamman tai muun henkilövahingon Lue lisää ›

Vahingonkorvausoikeus: Täyden korvauksen periaate ja vahingonkorvauksen sovittelu ›

Mitä periaatteita vahingonkorvausta määrättäessä sovelletaan? Voidaanko korvausta sovitella? Vahingonkorvausoikeuden lähtökohta on täyden korvauksen periaate. Vahinkoa kärsineelle on korvattava koko vahinko. Hänet on toisin sanoen saatettava siihen asemaan, jossa hän olisi, jos vahinkotapahtumaa ei olisi sattunut. Vahingoilla ei myöskään ole lupa rikastua; rikastumiskielto asettaa rajan täyden korvauksen periaatteelle. Vahingonkorvauksen sovittelu on täyden korvauksen periaatteen vastapaino. Täysi Lue lisää ›

Vahingonkorvauslaki: Milloin se soveltuu? ›

Soveltuuko vahingonkorvauslaki? Vahingon korvaamiseen sopimussuhteen ulkopuolella sovelletaan Suomessa vahingonkorvauslakia. Se on vahingonkorvausoikeudellinen yleislaki, jota sovelletaan, ellei muualla laissa ole toisin säädetty. Vahingonkorvauslain säännökset muodostavat ilman sopimusta tapahtuneiden vahinkojen perusteella suoritettavia korvauksia koskevan perusnormiston. Varsinkin henkilövahinkojen osalta yleistä vahingonkorvauslainsäädäntöä on viime aikoina muutettu vahingonkärsijälle edulliseen suuntaan.

Vahingonkorvaus: Pysyvä vika ja haitta ›

Onko sinulla korvaukseen oikeuttava pysyvä vika ja haitta? Vahingosta aiheutunut pysyvä toiminnallinen haitta voi tulla korvattavaksi pysyvän vian ja haitan korvauksella. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa vamman laatu, vahingoittuneen ikä ja joskus myös vahingonkärsineen ammatti ja harrastukset. Sama vika voi haitata eri ammateissa toimivia eri tavalla. Merkitystä on myös sillä tiesikö vahingonaiheuttaja henkilön työskentelevän vaikkapa mallina. Vammat Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Kosmeettinen haitta ›

Korvataanko kosmeettinen haitta? Pysyvä ulkonäöllinen haitta voidaan korvata kosmeettisen haitan korvauksella. Korvausta määriteltäessä otetaan huomioidaan arven laajuus, muoto, väri, sijainti ja näkyvyys. Korvauksen määrään vaikuttaa myös vahingonkärsineen ikä.

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2

Sopimustyypit

Sopimustyyppeihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava lakiin kirjattuja muotovaatimuksia.

4

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen.