Sopimusoikeus, vahingonkorvaus-oikeus

Sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus ovat merkittävä osa yrityksen toimintaa, joihin liittyy useita yksityiskohtia. Vastaan voi tulla kysymyksiä esimerkiksi sopimuksen muodosta ja tyypistä, tai sopimuksen pätemättömyydestä ja tulkinnasta. Sopimusvapauden periaatteen pohjalta osapuolilla on yleensä vapaat kädet sopimuksen solmimisen ja sisällön suhteen, mutta tietyissä tilanteissa sopimus voi olla pätemätön. Sopimusrikkomus on yksi perusteista, jonka nojalla yritykselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu. Työnantajayritys voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.

Virkamies ja virasto: Vahingonkorvaus virkamiehen tai viraston virheestä ›

Kuka korvaa julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon? Virkamiehen ja viraston virheen tai laiminlyönnin seurauksena jollekin sivulliselle saattaa syntyä vahinkoa. Yleinen vahingonkorvauslaki sääntelee tällaisia tilanteita. Lain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Samanlainen korvausvelvollisuus on säädetty myös muille yhteisöille, jotka hoitavat lain tai asetuksen perusteella julkista tehtävää. Julkisyhteisö Lue lisää ›

Vahinko: Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko ›

Esinevahinko, henkilövahinko ja taloudellinen vahinko? Vahingonkorvaus kaikista? Vahingonkorvauslain mukainen vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Henkilö- ja esinevahinkoon liittymätön taloudellinen vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Korvausta taloudellisesta menetyksestä voi saada myös julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta vahingosta ja muussakin tapauksessa, jos siihen on erittäin painavia syitä. Ruumiinvamman tai muun henkilövahingon Lue lisää ›

Vahingonkorvausoikeus: Täyden korvauksen periaate ja vahingonkorvauksen sovittelu ›

Mitä periaatteita vahingonkorvausta määrättäessä sovelletaan? Voidaanko korvausta sovitella? Vahingonkorvausoikeuden lähtökohta on täyden korvauksen periaate. Vahinkoa kärsineelle on korvattava koko vahinko. Hänet on toisin sanoen saatettava siihen asemaan, jossa hän olisi, jos vahinkotapahtumaa ei olisi sattunut. Vahingoilla ei myöskään ole lupa rikastua; rikastumiskielto asettaa rajan täyden korvauksen periaatteelle. Vahingonkorvauksen sovittelu on täyden korvauksen periaatteen vastapaino. Täysi Lue lisää ›

Vahingonkorvauslaki: Milloin se soveltuu? ›

Soveltuuko vahingonkorvauslaki? Vahingon korvaamiseen sopimussuhteen ulkopuolella sovelletaan Suomessa vahingonkorvauslakia. Se on vahingonkorvausoikeudellinen yleislaki, jota sovelletaan, ellei muualla laissa ole toisin säädetty. Vahingonkorvauslain säännökset muodostavat ilman sopimusta tapahtuneiden vahinkojen perusteella suoritettavia korvauksia koskevan perusnormiston. Varsinkin henkilövahinkojen osalta yleistä vahingonkorvauslainsäädäntöä on viime aikoina muutettu vahingonkärsijälle edulliseen suuntaan.

Vahingonkorvaus: Surmatun läheisen henkinen kärsimys ›

Onko lähiomaisesi tapettu? Korvataanko henkinen kärsimys? Vahingonkorvauslain mukaista korvausta henkisestä kärsimyksestä voi saada surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö. Toinen yleinen edellytys korvauksen saamiselle on kuoleman aiheutuminen tahallisella tai törkeän tuottamuksellisella teolla. Rikosnimikkeellä sinänsä ei ole merkitystä vaan merkitystä annetaan sille, onko itse kuoleman aiheuttanutta tekoa pidettävä törkeän huolimattomana tai tahallisena. Korvaukseen oikeutettuja lähiomaisia ovat ainakin Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Pysyvä vika ja haitta ›

Onko sinulla korvaukseen oikeuttava pysyvä vika ja haitta? Vahingosta aiheutunut pysyvä toiminnallinen haitta voi tulla korvattavaksi pysyvän vian ja haitan korvauksella. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa vamman laatu, vahingoittuneen ikä ja joskus myös vahingonkärsineen ammatti ja harrastukset. Sama vika voi haitata eri ammateissa toimivia eri tavalla. Merkitystä on myös sillä tiesikö vahingonaiheuttaja henkilön työskentelevän vaikkapa mallina. Vammat Lue lisää ›

Vahingonkorvaus: Kosmeettinen haitta ›

Korvataanko kosmeettinen haitta? Pysyvä ulkonäöllinen haitta voidaan korvata kosmeettisen haitan korvauksella. Korvausta määriteltäessä otetaan huomioidaan arven laajuus, muoto, väri, sijainti ja näkyvyys. Korvauksen määrään vaikuttaa myös vahingonkärsineen ikä.

Vahingonkorvaus: Kipu ja särky ›

Millainen kipu ja särky voi tulla vahinkona korvattavaksi? Vahingonkorvauslain mukaan korvattava kipu ja särky tarkoittaa vahingosta aiheutuvaa akuuttista kipua ja särkyä. Jos kiputila jatkuu ja muuttuu krooniseksi, pysyvä kipu huomioidaan pysyvän vian ja haitan korvauksessa. Lääkärissä kannattaa käydä heti teon jälkeen ja kivun jatkuessa myöhemminkin. Näin saadaan hankituksi näyttöä kivun voimakkuudesta ja kestosta.

Vahingonkorvaus: Henkinen kärsimys ›

Korvataanko muunkin kuin surmateon aiheuttama henkinen kärsimys? Vahingonkorvauslain mukaan korvausta voi saada myös sellaisesta henkisestä kärsimyksestä, joka on aiheutettu vapauteen, kunniaan tai kotirauhaan kohdistuneella rikoksella. Harkittavaksi voi tulla korvaus myös muun samankaltaisen teon yhteydessä. Oikeuskäytännössä henkisen kärsimyksen korvaamiseen on kuitenkin suhtauduttu pidättyvästi. Korvausta henkisistä kärsimyksistä maksetaan samoin perustein kuin surmateonkin yhteydessä. Edellytyksenä on siten erityisen Lue lisää ›

Vahingonaiheuttaja: Korvausvastuu ›

Vastaako vahingonaiheuttaja teoistaan? Vahingonaiheuttajaa pidetään yleisesti korvausvastuullisena. Vahingonkorvauslain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tällainen tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheutettu vahinko täytyy siis aiheuttajan korvata. Laissa on kuitenkin olemassa asiasta joitakin poikkeuksia. Pääsääntöisesti korvausvastuun syntyminen kuitenkin edellyttää, että vahingon aiheuttaja on toiminut joko tai tahallisesti tai huolimattomasti. Joskus vahingonaiheuttajan Lue lisää ›

Isännänvastuu

Lain perusteella työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssään laiminlyönnin tai virheen seurauksena. Isännänvastuu voi myös laajentua koskemaan itsenäisen yrittäjän aiheuttamaa vahinkoa, mikäli tämä voidaan olosuhteen huomioon ottaen rinnastaa työntekijään. Isännänvastuu ei kuitenkaan tule kysymykseen, mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tekemällä työtehtäväänsä tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Tarjous ja vastaus

Sopimus syntyy tarjous-vastaus-mekanismin avulla. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa tietyn ajan. Sitova sopimus osapuolten välille syntyy sen sijaan vasta silloin, kun tarjouksen saaja antaa siihen ehdottoman hyväksyvän vastauksensa.

2.

Sopimustyypit

Sopimustyyppejä on erilaisia. Näihin voi kuulua esimerkiksi vakiosopimukset, leasing-sopimukset, franchisingsopimus, esisopimus tai aiesopimus.

3.

Sopimuksen muoto

Sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Tiettyjen kirjallisten sopimusten on noudatettava muotovaatimuksia.

4.

Tuotevastuu

Tuotevastuulla tarkoitetaan tuotevahingon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu liittyy yleensä tuotantoprosessiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien vahingonkorvausvastuuseen heidän valmistamiensa, jakamiensa tai edustamiensa tuotteiden aiheuttamista vahingoista.