Tarjouksen voimassaoloaika

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (eli oikeustoimilaki) säätelee sopimuksen synnystä. Jos tarjouksen tekijä asettaa määräajan, jonka aikana toisen osapuolen tulee vastata tarjoukseen, on vastauksen pääsääntöisesti saavuttava tämän aikarajan puitteissa. Ei siis riitä, että esimerkiksi vastauksen sisältävä kirje lähetetään määräajan kuluessa, vaan lähtökohtaisesti kirjeen tulee olla tarjouksen antajan saatavilla määräpäivään mennessä.  

Ellei tarjouksen tekijä ole asettanut määräaikaa, sovelletaan kohtuullista vastausaikaa, joka on tapauskohtainen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa tarjous esitetään suullisesti eikä pidemmästä vastausajasta ole erikseen sovittu, tulee toisen osapuolen vastata siihen välittömästi. Tarjous katsotaan hylätyksi, ellei siihen heti vastata. On kuitenkin myös mahdollista, että tarjouksen esittäjä toivoo pikaista vastausta tarjoukseensa, jolloin hän on oikeutettu edellyttämään, että vastaus toimitetaan joko samaa viestintä käyttäen, kuin mitä hän itse on käyttänyt, tai muuten yhtä nopeasti.  

Mikäli tarjous hylätään, se raukeaa ja tarjouksen tehnyt vapautuu sidonnaisuudesta. Näin ollen mikäli toinen osapuoli muuttaa mielensä alkuperäisen määräajan kuluessa ja haluaisikin tarttua tarjoukseen kieltäytymisensä jälkeen, ei hänellä ole oikeutta sopimukseen. Alkuperäisen tarjouksen esittäjältä voi toki kysyä mahdollisuudesta sopimuksen tekemiseen, mutta tämä lasketaan jo uudeksi tarjoukseksi, jonka esittäjänä on mielensä muuttanut osapuoli. Uudeksi tarjoukseksi lasketaan myös vastauksen antajan myöntävä vastaus, mikäli se on saapunut tarjousajan ulkopuolella.  

Lue lisää tarjouksen syntymiseen liittyvästä tarjous-vastaus-mekanismista.

Lähde §: oikeustoimilaki

Suomen Juristit
06.08.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.