Lainvoima ja oikeusvoima ovat toisiaan lähellä olevia prosessioikeudellisia käsitteitä. Lainvoima tarkoittaa sitä, että tuomioon ei voi enää hakea muutosta. Jos tuomioistuimen tuomioon ei haeta muutosta valitusaikana, tuomio saa lainvoiman. Eli… Lue lisää »
Tuomioistuin ottaa käsiteltäväkseen vain asian, jonka käsittelemiseen sillä on toimivalta. Tuomioistuin ratkaisee itsenäisesti kysymyksen toimivaltaisuudestaan. Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa)… Lue lisää »
Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjajulkisuus oikeudenkäynnissä on osa julkisuusperiaatetta. Salassapito liittyy joko suoraan jonkun lain määräyksiin salassapidosta, tietojen arkaluonteisuuteen tai osapuolten yksityiselämän suojaan. Salassapitoon tarvitaan tuomioistuimen päätös. Tuomioistuin voi pyynnöstä… Lue lisää »
Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta… Lue lisää »
Asianomistajan korvausvaatimus tarkoittaa yleensä vahingonkorvausvaatimusta. Mikäli syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia syyteasian yhteydessä, ei asianomistajan tarvitse edes saapua oikeudenkäyntiin esittämään vaatimuksiaan, ellei hänen henkilökohtainen paikallaolonsa ole välttämätöntä asian selvittämiseksi. Syyttäjä ei… Lue lisää »
Oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa on asianosaisella. Asianosainen voi käyttää valitsemaansa avustajaa. Jos asianosainen on rikoksesta epäilty, on tälle ilmoitettava mainitusta oikeudesta. Myös asianomistajalle on ennen hänen kuulemistaan kirjallisesti ilmoitettava mainitusta oikeudesta,… Lue lisää »
Ilmoittamatta jättäminen on rikos Joskus rikoksia syntyy myös työpaikalla. Sotilaallinen tai muu esimies, joka joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan… Lue lisää »
Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12… Lue lisää »
Asianosaisjulkisuus rikosasiassa kertoo sen, ketkä ovat oikeutettuja saamaan meneillään olevasta esitutkinnasta tietoja. Lähtökohtaisesti asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka… Lue lisää »
Laillisuusperiaate jaetaan neljään alaperiaatteeseen Laillisuusperiaate jaetaan neljään eri periaatteeseen, praeter legem- kielto, analogikielto, taannehtivuuskielto ja epätäsmällisyyskielto. Laillisuusperiaate on säädetty sekä perustuslaissa että rikoslaissa: PL 8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa… Lue lisää »