Ihmis- ja perusoikeudet

Ihmis- ja perusoikeudet ovat kaikille kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Perusoikeuksiin lukeutuu muun muassa sananvapaus, liikkumisen vapaus, tasa-arvo ja oikeusturva. Mikäli tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa laki on selkeässä ristiriidassa perustuslain kanssa, tulee etusija antaa perustuslain säännökselle. Jos perustuslain kanssa on ristiriidassa lakia alemmanasteinen säännös, ei sitä saa soveltaa tuomioistuimissa, tai muissa viranomaisissa.

Erikoissairaanhoitoon pääsy ›

Erikoissairaanhoitoon pääsyssä kansalaisille aiheutuvat ongelmat liittyvät usein kunnallisen terveydenhuollon kautta saataviin palveluihin. Jokainen voi luonnollisesti käyttää haluamiaan erikoissairaanhoidon palveluita valitsemillan yksityisillä klinikoilla valitsemissaan paikoissa. Kustannukset erikoissairaanhoidosta voivat kuitenkin tällöin nousta merkittäviksi. Jokaisella on lähtökohtaisesti oikeus saada tarvitsemaansa erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääke- ja hammaslääketieteen erikoisalojen paveluita. Sairaanhoitopiiri on erikoissairaanhoidon perusyksikkö. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Kiireettömässä Lue lisää ›

Lisäeläke ja niihin liittyvät maksuvelvollisuudet ›

Lisäeläke on nimensä mukaisesti normaalin eläkekertymän lisäksi maksettavaa eläkettä. Normaalisti eläkeläiselle maksetaan joko työeläkettä tai kansaneläkettä. Jokainen voi täydentää lakisääteistä eläketurvaa vapaaehtoisesti otetulla yksityisellä eläkevakuutuksella. Yksityisen eläkevakuutuksen säästöjen nostamiseen vaikuttavat vakuutusehtojen lisäksi kulloinkin voimassa olevat eläkesäästämistä koskevat säädökset.Yksityisestä eläkevakuutuksesta voi saada veroetua. Vastaavasti säästöjen nostohetkellä vapaaehtoista eläketuloa verotetaan. Kannatta myö ottaa huomioon, että eläkevakuutuksista perittävät Lue lisää ›

Kiireellinen hoito terveydenhuollossa ›

Kiireellinen hoito annetaan jokaiselle. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. Vaikka potilaan suostumus on Lue lisää ›

Kielellisten oikeuksien toteutuminen ›

Kielellisten oikeuksien toteutuminen on Suomessa taattu kielilailla. Virnaomaisten on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuva käytännössä.Kielilaissa määritellään paljon minimivaatimuksia. Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa edellytetään. Kielilain soveltamisala on laaja, lakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikissa tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa. Lue lisää ›

Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa ›

Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielelliset oikeudet määritellään tarkemmin kielilaissa Kielilaista Lue lisää ›

Nimivelvoite ›

Nimivelvoite on suomessa jokaisella henkilöllä. Jokaisella on oltava etunimi ja sukunimi. Myös kansainvälisissä sopimuksissa määrätään oikeudesta nimeen. Käytännössä nimettömät ja paperittomat voisivat helposti jäädä yhteiskunnan perustoimintojen ulkopuolelle. Nimivelvoitteeelle on myös luonnollinen tarve ihmisten erotettavuuden ja yksilöinnin kannalta normaalissa arkielämässä. Nimivelvoite velvoittaa ottamaan nimen sen puuttuessa Jos henkilöltä puuttu sukunimi, on sellainen otettava. Edellytykset ovat samat Lue lisää ›

Hoitotakuu turvaa perusterveydenhuoltoon pääsyä ›

Hoitotakuu tarkoittaa potilaan oikeutta päästä terveydenhoitoon tietyn ajan sisällä. Hoitotakuulla tarkoitetaan usein kiireettömän hoidon ja kiireettömän tutkimuksen määräaikoja. Kiireelliseen hoitoon on päästävä mahdollisimman pian (onnettomuus, sairauskohtaus ym). Kiireellinen hoito edellyttää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Hoitotakuusta on säädetty lailla yhdenvertaisen ”kiireettömän” terveydenhuollon turvaamiseksi. Terveyskeskukseen on saatava Lue lisää ›

Hoitotahto ja sen merkitys ›

Hoitotahto on potilaan tahtoa siitä, miten häntä olisi hoidettava. Hoitotahto voi liittyä toisaalta meneillään olevaan hoitoon, mutta myös tulevaisuuteen. Potilaan itsemääräämisoikeus Potilaan tahdolla omasta hoidostaan on merkitystä. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos täysi-ikäinen potilas Lue lisää ›

Hoitosuunnitelma on hoidollinen ohjenuora ›

Hoitosuunnitelma on laadittava hoitosuhteessa tarvittaessa. Suunnitelma laaditaan, kun potilas on hoidossa, tutkimuksessa tai kuntoutuksessa (lääkinnällinen). Edellä mainittu hoito voi tapahtua julkisessa terveydenhuollossa (mm. sairaalat ja terveyskeskus) tai työterveyshuollossa. Hoitosuunnitelma laatimisen tarveharkinnasta sisältöön Suunnitelma ei ole tarpeen esimerkiksi silloin, kun potilas saa vain tilapäistä neuvontaa ja ohjausta. Hoitosuunnitelma on tehtävä, kun se on tarpeen potilaan hoidon, Lue lisää ›

Hoitosuhde ja potilastiedot ›

Hoitosuhde on terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välinen suhde. Suhde on yksi terveydenhuollon perusyksikkö. Potilaan kannalta suhde on usein merkityksellinen. Suhde vaikuttaa merkittävästi potilaan hyvinvointiin. Oikeudellisesti hoitosuhteen keskeinen ominaisuus on luottamuksellisuus. Luottamuksellisuus merkitsee laajasti ajatellen sitä, että potilas luottaa ammattihenkilön toiminnan asianmukaisuuteen. Tämä edellyttää monia asioita: ammattitaitoa, potilaan kuuntelemista ja tämän yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Lisäksi sosiaali Lue lisää ›

Sananvapaus

Jokaisella on oikeus muodostaa oma mielipide ja ilmaista sekä julkistaa se vapaasti, kenenkään estämättä. Sananvapaus ja sen ilmaiseminen ei kuitenkaan ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi lasten suojelemiseksi. Rikoslain nojalla sananvapauden harjoittaminen ei myöskään saa loukata toisen kunniaa, eikä sitä voi käyttää kansanryhmän kiihottamis-tarkoituksessa. Rajanveto kritisoivan kommentoinnin ja kunnianloukkauksen välillä voi joskus olla haasteellista hahmottaa, ja siksi epäselvissä tilanteissa voi olla syytä kääntyä juristin puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Perusoikeudet

Perusoikeudet ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.

2.

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä.

3.

Euroopan unionin ihmistuomioistuin

EIT eli Euroopan union ihmisoikeustuomioistuin valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Jokainen sopimusvaltio, joka kuuluu ihmisoikeussopimukseen tai yksityisen henkilön on mahdollista valittaa EIT:een, jos kokee ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien tulleen loukatuksi.

4.

Euroopan union perusoikeuskirja

Euroopan unionin perusoikeuskirja on asiakirja, jossa on määritelty EU:n tasolla pätevät perusoikeudet.