Ihmis- ja perusoikeudet

Ihmis- ja perusoikeudet ovat kaikille kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Perusoikeuksiin lukeutuu muun muassa sananvapaus, liikkumisen vapaus, tasa-arvo ja oikeusturva. Mikäli tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa laki on selkeässä ristiriidassa perustuslain kanssa, tulee etusija antaa perustuslain säännökselle. Jos perustuslain kanssa on ristiriidassa lakia alemmanasteinen säännös, ei sitä saa soveltaa tuomioistuimissa, tai muissa viranomaisissa.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ›

Miten työkyvyttömyyseläkettä haetaan? Työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten on Kelalla oma lomakkeensa. Lomake on Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteinen. Hakemukseen on liitettävä mahdollisimman tuore lääkärinlausunto sekä muut selvitykset, joihin hakija vetoaa. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea takautuvasti enintään yhden vuoden ajalta. Jos Kela hylkää työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen, se ohjaa hakijan Kelan kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin. Hylkäävään päätökseen voit hakea Lue lisää ›

Työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset ›

Oletko sairas? Jos sairautesi johtaa työkyvyttömyyteen, hae ensin sairauspäivärahaa ja katso mihin suuntaan sairautesi kehittyy. Jos se pitkittyy siten, ettet enää kykene tavalliseen työhösi, voit hakea työkyvyttömyyseläkettä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset ovat tiukat. Sinun on työkyvyttömyyseläkkeen saadaksesi täytettävä seuraavat kriteerit: 1) Muiden eläkkeiden ja korvaustesi tulee jäädä alle kansaneläkkeen tulorajan. 2) Olet Lue lisää ›

Nuori työkyvyttömyyseläkkeelle ›

Oletko jo nuorena työkyvytön? Ennen 16 vuoden ikää työkyvyttömäksi joutunut nuori voi saada työkyvyttömyyseläkkeen heti 16 vuotta täytettyään ilman sairauspäivärahakautta. Nuorelle henkilölle ei vain yleensä myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, ennen kuin on tutkittu hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen. Käytännössä nuorehkon henkilön on muutenkin hankalampi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, koska työkyvyttömyysharkinnassa otetaan huomioon mm. hakijan ikä ja mahdollisuus kouluttautua uudelleen. Ammatillisen Lue lisää ›

Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutus ›

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena työkyvyttömyyseläkkeeseen muutoin oikeutetun henkilön hoidon tai kuntoutumisen ajaksi. Edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuen määrä on sama kuin normaalin työkyvyttömyyseläkkeen määrä. Määräaikaiseen kuntoutustukeen voit hakea jatkoa toimittamalla Kelaan uuden lääkärinlausunnon, erillisen hoito- tai kuntoutussuunnitelman tai epikriisin.

Työkyvyttömyyseläke: Ilmoitusvelvollisuus ansiotyöstä ja muista muutoksista ›

Onko minulla ilmoitusvelvollisuus Kelalle, jos oloissani tapahtuu muutos? Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi ja se jatkuu, jos eläkkeensaajan työkyky tai eläketulot eivät muutu. Siksi kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavan on ilmoitettava Kelalle, jos hän esim. ryhtyy ansiotyöhön tai jos hänen terveydentilansa ja työkykynsä paranee. Kaikki työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen kannalta tarpeellisissa tiedoissa tapahtuneet muutokset on Kelalle ilmoitettava. Kansaneläkkeen määrä ei Lue lisää ›

Terveyden- ja sairaanhoito ›

Onko jokaisella on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon? Jokainen Suomessa pysyvästi asuva henkilö on oikeutettu ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hoito tapahtuu kuitenkin aina käytettävissä olevien puitteiden rajoissa. Tilapäisesti Suomessa oleskelevat ovat myös eri valtioiden välisin sopimuksen oikeutettuja hyvään terveyden- ja sairaudenhoitoon. Potilaalla on oikeus laadullisesti hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen ihmisarvoaan Lue lisää ›

Potilaan tiedonsaantioikeus ›

Mitä potilaalla on oikeus tietää? Potilaalla on oikeus tietoon käyttäessään terveyden- ja sairaanhoidon palveluja. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkärin on annettava potilaalle kaikki häntä koskevat tiedot. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan. Hänelle on kerrottava eri hoitovaihtoehdoista ja siitä, miten ne vaikuttavat hänen terveydentilaansa. Jotta potilas voisi itsemääräämisoikeutensa mukaisesti päättää itse hoidostaan, hänellä on oltava Lue lisää ›

Potilaan itsemääräämisoikeus ›

Voiko potilas itse määrätä hoidostaan? Kaikessa terveydenhuollossa on otettava huomioon potilaan itsemääräämisoikeus. Vaikka lääkärillä on oikeus tehdä hoitopäätöksiä, hän ei saa päättää potilaan hoidosta kuulematta ensin potilasta. Hoito on aina toteutettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Itsemääräämisoikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että potilas voi vaatia tehtäväksi hänen valitsemiaan hoitotoimenpiteitä. Hoito on aina oltava lääketieteellisesti hyväksyttävää. Potilaalla on Lue lisää ›

Kiireellinen hoito ›

Mitä jos potilaan mielipidettä ei voida kysyä esim. tajuttomuuden vuoksi? Vaikka potilaan suostumus on hoitotoimenpiteen luvallisuuden edellytys, on tilanteita, jolloin lupaa ei voida tai ehditä kysyä. Tällaiset tilanteet ovat yleensä kiireellisiä hätätapauksia, joissa potilas on viipymättä saatava hoitoon. Potilaalle on annettava tarpeellinen hoito, vaikka hänen suostumustaan ei voida tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi kysyä. Jos Lue lisää ›

Alaikäinen potilas ja hänen oikeudet ›

Pitääkö lapsipotilaan mielipidettä kysyä? Lapsen asioista huolehtivat ja päättävät yleensä huoltajat. Kun lapsi on pieni, huoltajilla on laaja päätösvalta lapsen hoitoon liittyvissä asioissa. Pääsääntö on, että huoltajat ovat vastuussa lapsesta siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta. Lapsellakin on kuitenkin itsemääräämisoikeus. Yleensä kysymys on ns. rajoitetusta itsemääräämisoikeudesta. Alaikäisen potilaan mielipide on selvitettävä aina, kun se Lue lisää ›

Sananvapaus

Jokaisella on oikeus muodostaa oma mielipide ja ilmaista sekä julkistaa se vapaasti, kenenkään estämättä. Sananvapaus ja sen ilmaiseminen ei kuitenkaan ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi lasten suojelemiseksi. Rikoslain nojalla sananvapauden harjoittaminen ei myöskään saa loukata toisen kunniaa, eikä sitä voi käyttää kansanryhmän kiihottamis-tarkoituksessa. Rajanveto kritisoivan kommentoinnin ja kunnianloukkauksen välillä voi joskus olla haasteellista hahmottaa, ja siksi epäselvissä tilanteissa voi olla syytä kääntyä juristin puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Perusoikeudet

Perusoikeudet ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.

2.

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä.

3.

Euroopan unionin ihmistuomioistuin

EIT eli Euroopan union ihmisoikeustuomioistuin valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Jokainen sopimusvaltio, joka kuuluu ihmisoikeussopimukseen tai yksityisen henkilön on mahdollista valittaa EIT:een, jos kokee ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien tulleen loukatuksi.

4.

Euroopan union perusoikeuskirja

Euroopan unionin perusoikeuskirja on asiakirja, jossa on määritelty EU:n tasolla pätevät perusoikeudet.