Ihmis- ja perusoikeudet

Ihmis- ja perusoikeudet ovat kaikille kuuluvia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Perusoikeuksiin lukeutuu muun muassa sananvapaus, liikkumisen vapaus, tasa-arvo ja oikeusturva. Mikäli tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa laki on selkeässä ristiriidassa perustuslain kanssa, tulee etusija antaa perustuslain säännökselle. Jos perustuslain kanssa on ristiriidassa lakia alemmanasteinen säännös, ei sitä saa soveltaa tuomioistuimissa, tai muissa viranomaisissa.

Potilaan oikeussuojakeinot: Muistutus ›

Mikä on muistutus? Jos potilas on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa hoitosuhteen aikana, hän voi tehdä asiasta muistutuksen. Muistutus tehdään sen terveydenhuollon yksikön vastaavalle johtajalle, jossa potilas on asioinut. Muistutuksen tarkoituksena on tuoda esille se epäkohta, jonka potilas on kohdannut. Jos muistutus on tehty aiheellisesti, terveydenhuollon yksikön on korjattava tilanne viipymättä. Jos potilas ei ole esimerkiksi Lue lisää ›

Sosiaaliturvalainsäädäntö Suomessa asuville ›

Asutko Suomessa sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisen kannalta? Sosiaaliturvan saamisen kannalta on merkityksellistä Suomessa asuminen. Jokainen Suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt henkilö on vakuutettu mm. vanhuuden, työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta. Kansaneläkelaitos ratkaisee sen, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana. Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja jos hän jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee Suomessa. Suomeen Lue lisää ›

Sairausvakuutus ›

Mitä etuuksia sairausvakuutuksen perusteella voi saada? Kela korvaa sairausvakuutuslain perusteella osan sairauskuluistasi, jos sairastut. Käytännössä jokainen Suomessa asuva on vakuutettu sairauden varalta. Sairausvakuutusta hoitaa kansaneläkelaitos, jonka yhteydessä toimii sairausvakuutusasiain neuvottelukunta. Sairausvakuutuslain mukaisen Suomessa asumisen ratkaisee kansaneläkelaitos, jos sairausvakuutusasiassa on epäselvyyttä siitä, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana. Sairausvakuutus ei välttämättä kata kaikenlaisia sairaalloisia tiloja. Asetuksella voidaan Lue lisää ›

Oikeus sosiaaliturvaan ›

Oikeus sosiaaliturvaan Oikeus sosiaaliturvaan on perustuslaissa tunnustettu oikeus, jolla taataan jokaiselle ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja huolenpito. Perustuslaki antaa yleisohjeen, jota muualla lainsäädännössä on toteutettava. Lailla on taattava jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkiselle vallalle perustuslaki sysää vastuun siitä, että jokainen saa riittävät Lue lisää ›

Vanhuuseläkkeen ikäraja ›

Ajattelitko siirtyä vanhuuseläkkeelle? Kansaneläkkeen yksi laji on vanhuuseläke. Vanhuuseläkkeen määrä on sama kuin muun kansaneläkkeen määrä ja se maksetaan samoin kuin muukin kansaneläke. Kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Henkilö voi kuitenkin saada vanhuuseläkkeen varhennettuna jo 62 vuotta täytettyään. Tällöin vanhuuseläkettä vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläke varhennetaan. Vastaavati henkilö voi myös Lue lisää ›

Vähimmäistoimeentulo turvataan kansaneläkkeellä ›

Kenelle kuuluu kansaneläke? Kaikki eivät juurikaan ole olleet työelämässä ja kerryttäneet ansioon perustuvaa työeläkettä. Tällaisten ihmisten vähimmäistoimeentulon turvaa kansaneläke. Kansaneläkettä voi saada lähtökohtaisesti jokainen Suomessa asuva luonnollinen henkilö. Jokainen Suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt henkilö on vakuutettu vanhuuden, työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta. Työnantaja on velvollinen maksamaan työnantajan kansaneläkemaksua, jonka suuruus määräytyy mm. maksettujen palkkojen perusteella. Lue lisää ›

Varhennettu vanhuuseläke ›

Haluatko siirtyä eläkkeelle jo 62 vuotta täytettyäsi? Saat itse päättää, otatko vanhuuseläkkeesi varhennettuna jo 62 vuotta täytettyäsi. Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä on pienempi kuin varsinainen 65 vuoden iässä alkanut vanhuuseläke. Varhennettua vanhuuseläkettä vähennetään 0,4 %:lla jokaiselta kuukaudelta, jolta vanhuuseläke otetaan varhennettuna. Jos otat varhennetun vanhuuseläkkeen heti 62 vuotta täytettyäsi, on eläke 24 prosenttia pienempi kuin se Lue lisää ›

Eläkkeellelähdön siirtäminen ›

Eläkkeelle voi jäädä liukuvasti 65 – 68 vuotiaana. Toisaalta eläkkeelle voi jäädä varhennettuna jo aikaisemminkin. Ihmisellä itsellään on mahdollisuus olla työelämässä pidempään kuin esim. 65 vuotiaaksi. Pidempään työskentelemällä saa kartutettua parempaa eläkettä.

Kansaneläkkeen eri lajit ›

Mitä eläkkeitä kansaneläkkeenä on mahdollista saada? Kansaneläkejärjestelmässä on useita erilaisia eläkelajeja, joiden alkaminen ja myöntämisehdot ovat erilaisia. Kansaneläkkeessä on seuraavat eläkemahdollisuudet: työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, varhennettu vanhuuseläke ja vanhuuseläke. Ansioeläkejärjestelmässä ovat kansaneläkejärjestelmässäkin olevien eläkevaihtoehtojen lisäksi osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet.

Valtiovalta: Valtiovalta kuuluu kansalle ›

Demokraattisen Suomen valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansalaisella on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen poliittisen järjestelmän kautta. Ilman lain määräystä ei julkista valtaa voida kuitenkaan käyttää. Julkisessa toiminnassa on muutoinkin noudatettava tarkasti lakia. Vallankäyttö voidaan vakiintuneesti jakaa kolmeen osaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Se päättää myös valtiontaloudellisten resurssien käytöstä ja valtionbudjetista. Täytäntöönpanovaltaa Lue lisää ›

Sananvapaus

Jokaisella on oikeus muodostaa oma mielipide ja ilmaista sekä julkistaa se vapaasti, kenenkään estämättä. Sananvapaus ja sen ilmaiseminen ei kuitenkaan ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi lasten suojelemiseksi. Rikoslain nojalla sananvapauden harjoittaminen ei myöskään saa loukata toisen kunniaa, eikä sitä voi käyttää kansanryhmän kiihottamis-tarkoituksessa. Rajanveto kritisoivan kommentoinnin ja kunnianloukkauksen välillä voi joskus olla haasteellista hahmottaa, ja siksi epäselvissä tilanteissa voi olla syytä kääntyä juristin puoleen.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Perusoikeudet

Perusoikeudet ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus ja kokoontumisvapaus.

2

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä.

3

EIT

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eli EIT valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Sopimusvaltiot, tai yksityiset voivat valittaa tuomioistuimeen, jos kokevat ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien tulleen loukatuksi.

4

Euroopan union perusoikeuskirja

Euroopan unionin perusoikeuskirja on asiakirja, jossa on määritelty EU:n tasolla pätevät perusoikeudet. Oikeudet koskevat unionin kansalaisia ja sen alueella asuvia henkilöitä.