Kantajan kanne annetaan vastaajalle tiedoksi haasteella. Vastaaja vastaa haasteeseen kirjallisesti. Vastaaja siis laatii vastineen. Poikkeuksellisesti, esim. jos sen oletetaan nopeuttavan asian käsittelyä, voidaan vastaus tehdä myös suullisesti. Vastauksessaan vastaaja esittää… Lue lisää »
Kanne ja haaste ovat riita-asiassa käytettyjä termejä. Kanteella tarkoitetaan vaatimusta, jonka kantaja kohdistaa vastaajaan. Se on ikään kuin pyyntö tuomioistuimelle saada tietynlainen tuomio. Esimerkiksi vaaditaan tuomioistuimelta, että virheelliseksi osoittautunut kauppa… Lue lisää »
Vahvistuskannetta edeltää epäselvyys siitä, onko jokin oikeus tai oikeussuhde olemassa tai millainen tämä suhde on. Vahvistuskanteella pyritään saamaan vastaus tähän ongelmaan, ja kanne voikin olla joko positiivinen tai negatiivinen. Positiivisella… Lue lisää »
Vastakanne on riita-asian vastaajan alkuperäistä kantajaa vastaan nostama kanne. Kantaja on siis henkilö, joka on alun perin laittanut riidan vireille. Vastakanteella vastaaja voi nostaa kanteen häntä vastaan. Vastakanteen tulee koskea… Lue lisää »
Vaatimistaakka tarkoittaa sitä, että tuomioistuin on sidottu asianosaisen esittämiin vaatimuksiin. Tuomioistuin ei saa riita-asiassa tuomita muuta kuin mitä kantaja on vaatinut. Tuomioistuin ei saa myöskään tuomita enempää, kuin mitä kantaja on… Lue lisää »
Pääsääntöisesti kannetta ei saa muuttaa. Joissain tapauksissa kanteenmuutoskiellosta voidaan kuitenkin lain nojalla poiketa. Poikkeukset kanteenmuutoskiellosta – supistaminen Kantajalla ei ole oikeutta muuttaa kanneperusteena olevaa oikeustosiseikastoa siten, että asian sen johdosta… Lue lisää »
Oikeusprosessissa voi tulla eteen tilanne, jossa vastaajana tai kantajana oleva henkilö vaihtuu kesken oikeudenkäynnin. Asianosaisen vaihtuminen tapahtuu asianosaisseuraannon perusteella. Seuraanto edellyttää yleensä jokin tapahtuma, joka siirtää asianosainen oikeudet ja velvoitteet toiselle… Lue lisää »
Kantajan haastehakemuksen ja vastaajan siihen antaman kirjallisen vastauksen (ja mahdollisten lisälausumien) jälkeen kirjallinen valmistelu päättyy ja tuomioistuin päättää / ehdottaa valmisteluistunnon ajankohtaa osapuolille. Riita-asian valmisteluistunnossa asia “valmistellaan suullisesti” pääkäsittelyä varten. Valmisteluistunnon tarkoituksena on varmistaa, että asia voidaan ottaa… Lue lisää »
Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka… Lue lisää »
Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka… Lue lisää »