Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Kantelu tuomiovirheen perusteella ›

Kantelu tuomiovirheen perusteella on ylimääräinen muutoksenhakukeino. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat toissijaisia varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Niitä voidaan käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on jo saanut lainvoiman. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot tulevat kyseeseen siis silloin, kun päätöksestä ei voi enää valittaa. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja on kolme: kantelu, tuomion purku sekä menetetyn määräajan palauttaminen. Kantelu tuomiovirheen perusteella voidaan tehdä kuuden (6) kuukauden Lue lisää ›

Tuomioistuinsovittelu ›

Riita-asia on mahdollista ratkaista varsinaisen oikeudenkäynnin sijasta tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelu voidaan aloittaa hakemuksesta tai osapuolten pyynnöstä, jos asia on jo vireillä tuomioistuimessa. Tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on löytää ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia. Sovittelun edellytyksenä on, että riidan molemmat osapuolet suostuvat sovitteluun. Lisäksi sovittelun on oltava tarkoituksenmukaista. Se tarkoittaa, että on oltava edellytykset sovinnon aikaansaamiseksi. Jos riita on esimerkiksi Lue lisää ›

Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ›

Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taataan tietyt ihmisoikeudet jokaiselle sopimusvaltioiden kansalaiselle. Jokaisella, joka kokee valtion viranomaisen loukanneen ihmisoikeussopimuksella turvattuja ihmisoikeuksiaan, on oikeus tehdä asiasta valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Vaikka valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehdään useimmiten tuomioistuimen päätöksestä, valituksen kohteena on aina valtio. Valituksen edellytyksenä on, että valittaja on käyttänyt kaikki tehokkaat kotimaiset muutoksenhakukeinot. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti kaikkien oikeusasteiden läpikäymistä käräjäoikeudesta hovioikeuden Lue lisää ›

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja riita-asiassa ›

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirjan sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei tarvitse laatia silloin, kun asiaa ei käsitellä istunnossa. Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan ohjeiden mukaisesti tuomioistuimen virkamies taikka erityisestä syystä puheenjohtaja tai hänen määräämänsä tuomioistuimen lainoppinut jäsen. Lue lisää ›

Kanteesta luopuminen siviiliprosessissa ›

Kanteesta luopuminen tarkoittaa luopumista lopullisesti oikeudestaan esittää kanteessa tarkoitettua vaatimusta. Kun kantaja luopuu, kanne hylätään tuomiolla. Tuomion oikeusvoimavaikutus estää kantajaa nostamasta uutta kannetta kyseessä olevassa asiassa. Oikeusvoimavaikutus riippuu kuitenkin siitä, onko käsiteltävä riita-asia dispositiivinen (sovinto on sallittu) vai indispositiivinen (sovinto ei ole sallittu). Indispositiivisessa tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan virallisperiaatetta, eikä yksityinen asianosainen voi määrätä oikeudenkäynnin kulusta. Merkitystä Lue lisää ›

Kanteen vastustaminen tai myöntäminen ›

Kanteen vastustaminen tai myöntäminen on vastaajan ilmaisema kanta kanteen vaatimuksiin ja perusteluihin. Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamus, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään perusteet, joissa esitetään se konkreettinen tapahtumainkulku, johon vaatimus perustetaan. Kanteen vastustaminen tai myöntäminen -merkitys riippuu asiasta Vastaaja voi Lue lisää ›

Kanteen peruuttaminen siviiliprosessissa ›

Kanteen peruuttaminen tarkoittaan kanteen ”pois vetämistä” eli kanteen ajamisen lopettamista. Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamukset, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään perusteet, joissa esitetään se konkreettinen tapahtumainkulku, johon vaatimus perustetaan. Kanteen peruuttaminen on jutun pois vetämistä Kanteen peruuttamisen seurauksena asian käsittely Lue lisää ›

Poikkeukset kanteenmuutoskiellosta ›

Pääsääntöisesti kannetta ei saa muuttaa. Joissain tapauksissa kanteenmuutoskiellosta voidaan kuitenkin lain nojalla poiketa. Poikkeukset kanteenmuutoskiellosta – supistaminen Kantajalla ei ole oikeutta muuttaa kanneperusteena olevaa oikeustosiseikastoa siten, että asian sen johdosta muuttuu toiseksi. Kantaja voi kuitenkin supistaa kannetta, esimerkiksi peruuttamalla jonkin vaatimuksensa. Siihen voidaan myös täydennyksiä, selvennyksiä sekä oikaisuja, jotka ovat vähäisiä Tuomioistuimen on tarvittaessa ratkaistava, Lue lisää ›

Kanteenmuutoskielto prosessin kestäessä on pääsääntö ›

Kanteenmuutoskielto on kielto muuttaa kannetta. Kanne -nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan (siviilijutuissa, rikosjutuissa syyttäjä tai asianomistaja) esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamus, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään perusteet, joissa esitetään se konkreettinen tapahtumainkulku, johon vaatimus perustetaan. Kanne määrittää yleensä sen mitä tuomioistuin yksittäisessä asiassa tutkii ja kuinka Lue lisää ›

Kansainvälinen oikeusapu riita-asiassa edellyttää pyyntöä ›

Kansainvälinen oikeusapu voi tulla tarpeeseen riita-asiassa, jos suomalainen tuomioistuin tarvitsee oikeusapua vieraan valtion viranomaisilta. Kansainvälisestä oikeusavusta on erotettava ”oikeusapu”, jota yksityishenkilöt voivat saada valtion varoista. Kansainvälinen oikeusapu perustuu maiden välisiin sopimuksiin Valtioiden välillä annettava oikeusapu voi perustua kansainväliseen yleissopimukseen. Se voi perustua myös maiden väliseen keskinäiseen kahdenväliseen sopimukseen. Joskus se voi perustua myös kansalliseen lainsäädäntöön tai Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.

2

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4

Kulut

Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.