Kantelu tuomiovirheen perusteella on ylimääräinen muutoksenhakukeino. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat toissijaisia varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Niitä voidaan käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on jo saanut lainvoiman. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot tulevat kyseeseen siis silloin,… Lue lisää »
Riita-asia on mahdollista ratkaista varsinaisen oikeudenkäynnin sijasta tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelu voidaan aloittaa hakemuksesta tai osapuolten pyynnöstä, jos asia on jo vireillä tuomioistuimessa. Tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on löytää ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia. Sovittelun… Lue lisää »
Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taataan tietyt ihmisoikeudet jokaiselle sopimusvaltioiden kansalaiselle. Jokaisella, joka kokee valtion viranomaisen loukanneen ihmisoikeussopimuksella turvattuja ihmisoikeuksiaan, on oikeus tehdä asiasta valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Vaikka valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehdään useimmiten tuomioistuimen… Lue lisää »
Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirjan sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei… Lue lisää »
Kanteesta luopuminen tarkoittaa luopumista lopullisesti oikeudestaan esittää kanteessa tarkoitettua vaatimusta. Kun kantaja luopuu, kanne hylätään tuomiolla. Tuomion oikeusvoimavaikutus estää kantajaa nostamasta uutta kannetta kyseessä olevassa asiassa. Oikeusvoimavaikutus riippuu kuitenkin siitä,… Lue lisää »
Kanteen vastustaminen tai myöntäminen on vastaajan ilmaisema kanta kanteen vaatimuksiin ja perusteluihin. Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se… Lue lisää »
Kanteen peruuttaminen tarkoittaan kanteen ”pois vetämistä” eli kanteen ajamisen lopettamista. Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamukset, johon… Lue lisää »
Pääsääntöisesti kannetta ei saa muuttaa. Joissain tapauksissa kanteenmuutoskiellosta voidaan kuitenkin lain nojalla poiketa. Poikkeukset kanteenmuutoskiellosta – supistaminen Kantajalla ei ole oikeutta muuttaa kanneperusteena olevaa oikeustosiseikastoa siten, että asian sen johdosta… Lue lisää »
Kanteenmuutoskielto on kielto muuttaa kannetta. Kanne -nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan (siviilijutuissa, rikosjutuissa syyttäjä tai asianomistaja) esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamus, johon… Lue lisää »
Kansainvälinen oikeusapu voi tulla tarpeeseen riita-asiassa, jos suomalainen tuomioistuin tarvitsee oikeusapua vieraan valtion viranomaisilta. Kansainvälisestä oikeusavusta on erotettava ”oikeusapu”, jota yksityishenkilöt voivat saada valtion varoista. Kansainvälinen oikeusapu perustuu maiden välisiin sopimuksiin… Lue lisää »
Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.
Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.
Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin. Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.
Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.
Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.
Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.
Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.
