Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Poikkeukset kanteenmuutoskiellosta ›

Poikkeukset kanteenmuutoskiellosta esitellään tässä artikkelissa. Pääsääntöisesti kannetta ei saa muuttaa: Kanteen muutoskielto prosessin kestäessä on pääsääntö Poikkeukset kanteenmuutoskiellosta – supistaminen Kantajalla ei ole oikeutta muuttaa kanneperusteena olevaa oikeustosiseikastoa siten, että asian sen johdosta muuttuu toiseksi. Kantaja voi kuitenkin supistaa kannetta, esimerkiksi peruuttamalla jonkin vaatimuksensa. Siihen voidaan myös täydennyksiä, selvennyksiä sekä oikaisuja, jotka ovat vähäisiä Tuomioistuimen Lue lisää ›

Kanteen vastustaminen tai myöntäminen ›

Kanteen vastustaminen tai myöntäminen on vastaajan ilmaisema kanta kanteessa vaadittuun. Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamus, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään perusteet, joissa esitetään se konkreettinen tapahtumainkulku, johon vaatimus perustetaan. Kanteen vastustaminen tai myöntäminen -merkitys riippuu asiasta Vastaaja voi vastauksessaan joko Lue lisää ›

Kanteen peruuttaminen siviiliprosessissa ›

Kanteen peruuttaminen tarkoittaan kanteen ”pois vetämistä” eli kanteen ajamisen lopettamista. Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamukset, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään perusteet, joissa esitetään se konkreettinen tapahtumainkulku, johon vaatimus perustetaan. Kanteen peruuttaminen on jutun pois vetämistä Kanteen peruuttamisen seurauksena asian käsittely Lue lisää ›

Kanteen muutoskielto prosessin kestäessä on pääsääntö ›

Kanteen muutoskielto on kielto muuttaa kannetta. Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan (siviilijutuissa, rikosjutuissa syyttäjä tai asianomistaja) esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamuks, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään perusteet, joissa esitetään se konkreettinen tapahtumainkulku, johon vaatimus perustetaan. Kanne määrittää yleensä sen mitä tuomioistuin yksittäisessä asiassa tutkii ja Lue lisää ›

Kansainvälinen oikeusapu riita-asiassa edellyttää pyyntöä ›

Kansainvälinen oikeusapu voi tulla tarpeeseen riita-asiassa, jos suomalainen tuomioistuin tarvitsee oikeusapua vieraan valtion viranomaisilta. Kansainvälisestä oikeusavusta on erotettava ”oikeusapu”, jota yksityishenkilöt voivat saada valtion varoista. Kansainvälinen oikeusapu perustuu maiden välisiin sopimuksiin Valtioiden välillä annettava oikeusapu voi perustua kansainväliseen yleissopimukseen. Se voi perustua myös maiden väliseen keskinäiseen kahdenväliseen sopimukseen. Joskus se voi perustua myös kansalliseen lainsäädäntöön tai Lue lisää ›

Kanne määrittää oikeudenkäynnin laajuuden ›

Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan (siviilijutuissa, rikosjutuissa syyttäjä tai asianomistaja) esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamus, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään perusteet, joissa esitetään se konkreettinen tapahtumainkulku, johon vaatimus perustetaan. Joskus myös vastaaja esittää vastakkaisia vaatimuksia alkuperäistä kantajaa vastaan. Täällaista kannetta kutsutaan vastakanteeksi. Kanne määrittää yleensä Lue lisää ›

Kannevaatimus ›

Kannevaatimus on se osa kannetta, jossa kantaja ilmaisee tuomoistuimelle oikeusseuraamuksen, johon kanteellaan pyrkii. Kanteet jaetaan suoritus- eli velvoittamiskanteisiin, vahvistuskanteisiin ja muotoamiskanteisiin. Jako on tehty juuri vaatimusten mukaan. Kantaja voi esim. vaatia jotakin suoritusta. Kantaja voi myös vaatia muuttamaan jotakin oikeussudetta tai vaatia jonkun suoritusvelvollisuuden asettamista. Kannevaatimus ja kannetyyppi Kannevaatimuksella tarkoitetaan kanteen osaa, jossa kantaja ilmaisee Lue lisää ›

Itsenäinen väliintulija oikeudenkäynnissä ›

Itsenäinen väliintulija on sellainen sivullinen, johon asiassa annettavan tuomion sitova oikeusvoimavaikutus välittömästi ulottuu. Oikeusvoima ulottuu välittömästi sivulliseen, jos tuomio sitoo häntä samoin, kuin jos hän olisi itse ollut jutussa asianosaisena. Sivullisella on tällöin välitön väliintulointressi asiassa ja hänelle onkin laissa säädetty asianosaisen asema. Itsenäinen väliintulija voi siksi tehdä osapuolia sitovia prosessitoimia, laajentaa kannetta sekä käyttää Lue lisää ›

Hallinto-oikeuden kokoonpano ja päätösvaltaisuus ›

Hallinto-oikeuden kokoonpano on yleensä kolmijäseninen Hallinto-oikeuden kokoonpano riippuu käsiteltävänä olevasta asiasta. Oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, ellei laissa toisin säädetä. Kolmijäsenisessä kokoonpanossa on pääsääntöisesti kaksi lainoppinutta jäsentä ja yksi alan asiantuntija riippuen asiasta. Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden ylituomari puheenjohtajana sekä vakinaiset ja vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi nimitetyt hallintooikeustuomarit. Täysistunto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet Lue lisää ›

Turvaamistoimenpide määrätään turvaamaan ›

Turvaamistoimenpide on yhteiskunnan yksilöön kohdistama yleensä rajoittava toimenpide, jonka tavoitteena on suojata jotakin merkittävää etua. Turvaamistoimenpiteet voidaan jakaa esimerkiksi siviiliprosessuaalisiin, hallinnollisiin ja rikosoikeudellisiin turvaamistoimiin. Turvaamistoimenpide – jaotteluja Rikosoikeudellisia turvaamistoimia on mm. liiketoimintakielto, metästyskielto, ajokielto ja eläintenpitokielto. Hallinnollisella turvaamistoimella voidaan esim. varmistaa hakijan oikeus parempaan saamiseen tai muun yksityisoikeudellisen oikeuden säilyminen tai toteutuminen. Velkoja voi esim. Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella, jolloin asia tulee vireille kun haastehakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.

2.

Muutoksenhaku

Asianosaisella on mahdollisuus valittaa tuomiostaan mikäli hän ei ole siihen tyytyväinen. Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3.

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4.

Oikeudenkäynnin kulut

Riita-asioissa pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, on asianosaisten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.