Riita-asiat, siviiliprosessi

Asianosaisen passiivisuus riita-asiassa ›

Riita-asioiden oikeudenkäynneissä tutkitaan ja ratkaistaan riitaisia asioita asianosaisten välillä ja asian selvittämiseksi on tärkeää, että osapuolet ovat paikalla asiaa käsiteltäessä. Näin ollen asianosaiset lähtökohtaisesti määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään suulliseen valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn sakon uhalla, ellei syystä tai toisesta katsota, että asianosaisen henkilökohtainen läsnäolo ei asian valmistelemiseksi ja selvittämiseksi ole tarpeen.   Indispositiivinen riita-asia  Indispositiivisissa riita-asioissa, eli Lue lisää ›

Kontradiktorinen periaate – kuulemisperiaate ›

Koska hallintoasian ratkaisulla päätetään yksityisen eduista, oikeuksista tai valvellosuuksista, on ennen päätöksentekoa varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Näin ollen asianosaisen roolissa voi olla kuka tahansa henkilö, johon päätös vaikuttaa ja jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Asianosaisella on esimerkiksi oikeus antaa selitys ja lausua vaatimuksista ja selvityksistä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa asian ratkaisemiseen.   Kuulemisperiaatteesta huolimatta asianosaisen ei kuitenkaan ole pakko tätä oikeuttaan Lue lisää ›

Mikä on väittämistaakka? ›

Dispositiivisessa riita-asiassa ratkaisu saadaan perustaa vain niihin seikkoihin, joihin asianosaiset ovat itsevedonneet. Asianosaisen esittämät oikeustosiseikat sitovat tuomioistuinta. Tuomioistuin ei saa perustaa tuomiotaan seikkaan, johon asianosainen ei ole vedonnut. Pelkkä maininta oikeustosiseikan olosta ei riitä, vaan asianosaisen tulee todella vedota siihen. Tällä turvataan se, että vastapuoli ymmärtää, että seikka voidaan panna tuomion perustaksi. Väittämistaakka koskee niin Lue lisää ›

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Prekluusio ›

Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei valmistelussa ole vedonnut. Uusia todisteita ei enää valmistelun jälkeen voi ilmoittaa. Vedotakseen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä tulee asianosaisen saattaa todennäköiseksi, Lue lisää ›

Lis pendens ›

Lis pendens, eli vireilläolovaikutus estää oikeudenkäynnin samasta asiasta toisessa tuomioistuimessa, mikäli asia on vireillä jo toisessa tuomioistuimessa. Vireilläolovaikutuksen tarkoituksena on, että samasta asiasta ei nosteta useita eri kanteita eri tuomioistuimiin. Oikeudenkäynti yhdessä tuomioistuimessa estää myös ristiriitaisten päätösten antamisen. Vireilläolovaikutusta ei suoraan löydy laista, mutta se on vahva periaate jota sovelletaan käytännössä. Vireilläolovaikutuksella on etenkin kansainvälisissä riita-asioissa Lue lisää ›

Näyttökynnys eli tuomitsemiskynnys ›

Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko. oikeustosiseikastosta. Tästä riippuu se voidaanko ko. faktapremissi asettaa tuomion perusteeksi. Milloin näyttökynnys ei ylity tuomioistuin joutuu ottamaan asiaan kantaa joka tapauksessa. Tuomari on oikeutettu ja Lue lisää ›

Tuomioperusteet ja kanneperusteet ›

Tuomioperusteet ovat niitä seikkoja, joihin tuomio perustuu. Seikoilla tarkoitetaan tiettyä tosiallista olotila/ historiallista tapahtumainkulkua. Kysymys ei kuitenkaan ole sellaisista (todistus)tosiseikoista, joilla on merkitystä ainoastaan todisteena, vaan seikoilla tarkoitetaan sellaisia oikeustosiseikkoja, joilla asianosaiset ovat perustelleet vaatimuksiaan ja joihin hyväksyvän tuomion tuomiolauselmasta ilmenevä lopputulos perustuu. Kanteen perusteeksi vedotut oikeustosiseikat= kanneperute Tuomion perusteeksi vedotut oikeustosiseikat = tuomioperusteet Tosiasiaperusteet Lue lisää ›

Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat prosesseissa ›

Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat riippuen tuomioistuista, prosessilajista ja käsiteltävästä asiasta. Ratkaisulla oikeus joko hyväksyy tai hylkää valituksen tai jättää sen tutkimatta. Ratkaisu voi olla myös se, että asia jätetään sillensä. Oikeuden ratkaisuiden nimet; pääjako: 1.Tuomio Tuomio on yleisen tuomioistuimen riita- tai rikosasian oikeudenkäynnin pääasiassa antama ratkaisu. Rikosasioissa tuomioksi näkee arkikielessä nimitettävän langettavaa tuomiota, vaikka tuomio voi olla Lue lisää ›

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja riita-asiassa ›

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja riita-asiassa – sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei tarvitse laatia silloin, kun asiaa ei käsitellä istunnossa. Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan ohjeiden mukaisesti tuomioistuimen virkamies taikka erityisestä syystä puheenjohtaja tai hänen määräämänsä tuomioistuimen Lue lisää ›