Oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus. Se korvaa oikeudenkäynneistä tai niiden välttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja. Se voi olla osana yleisempää tavanomaista vakuutusta, esimerkiksi kotivakuutusta. Se voi olla myös erillisenä vakuutuksena. Oikeusturvavakuutuksen voi… Lue lisää »
Ihmisten väliset riidat voitaisiin usein sopia ilman oikeudenkäyntiäkin. On kuitenkin olemassa tiettyjä asioita, joita ei voida hoitaa asianosaisten sovinnoin. Tällaisia ovat asiat, joihin liittyy julkinen intressi. Julkinen intessi voi olla… Lue lisää »
Riita-asiat ovat usein sellaisia, että asianosaiset voisivat sopia riidat keskenäänkin ilman oikeudenkäyntiä. Tällaisessa riidassa on usein kyse esimerkiksi rahasta. Tällaisia asioita kutsutaan dispositiivisiksi, eli tahdonvaltaisiksi riita-asioiksi. Laeissa käytetään nimitystä ”asia,… Lue lisää »
Julkisuusperiaate takaa sen, että kansalaisilla on mahdollisuus valvoa ja kontrolloida tuomioistuinten toimintaa. Julkisuusperiaate pyrkii estämään tuomioistuinten väärinkäytökset ja mielivaltaisen toiminnan oikeudenkäynnissä. Kun kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa tuomioistuimen toiminnasta, tuomioistuimen jäsenet… Lue lisää »
Välimiesmenettely on vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle. Se on usein nopeampi ja joustavampi riidanratkaisukeino kuin perinteinen oikeudenkäynti. Sitä käytetään erityisesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Välimiesmenettelyssä osapuolten valitsemat välimiehet toimivat asian ratkaisijoina. Suomen lain… Lue lisää »
Lain mukaan tuomioistuimen on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa vallan kolmijako-opin mukaan sitä, että tuomiovalta kuuluu yksinomaisesti tuomioistuimille. Esimerkiksi valtioneuvosto ei voi siis määrätä, miten tuomioistuimen tulisi asian… Lue lisää »
Välittömyysperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä sitä, että oikeudenkäyntiaineisto esitetään välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian. Ratkaisussa voidaan ottaa huomioon vain aineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä tai sitä täydennettäessä. Periaate turvaa sen,… Lue lisää »
Suullisuusperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä erityisesti pääkäsittelyn suullisuutta. Lain mukaan pääkäsittely on suullinen menettely. Tällä tarkoitetaan sitä, että pääkäsittelyssä esitettävät asiat on kerrottava suullisesti puheen avulla, ilman kirjelmiä. Aineisto, jonka perusteella ratkaisu… Lue lisää »
Oikeudenkäynnin keskitysperiaate on periaate, jonka tavoitteena on tehdä oikeudenkäynnistä yhtäjaksoinen ja viivytyksetön prosessi. Keskitysperiaate pyrkii siihen, että asia tulee käsitellä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ilman aiheettomia lykkäyksiä. Oikeudenkäyntiaineiston esittämisen ja ratkaisun välisen ajan… Lue lisää »
Virallisperiaate on ohjeena indispositiivisissa asioissa (asia, jossa sovinto ei ole sallittu). Virallisperiaate on määräämisperiaatteen vastakohta. Virallisperiaate tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että asianosaisten määräysvaltaa on rajoitettu asiaan liittyvän julkisen intressin takia. Tämä… Lue lisää »
Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.
Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.
Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin. Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.
Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.
Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.
Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.
Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.
