Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Faktaperustelut tuomion osana — Tuomion perusteleminen ›

Faktaperustelut ja normiperustelut ovat niitä perusteita, joihin tuomioistuimen tuomio perustellaan. Oikeus joutuu ottamaan kantaa tosiseikastoihin (faktat), eli siihen mitä kysymyksessä olevassa asiassa on tapahtunut, että oikeusnormeihin, eli siihen mitä laki sanoo ja miten kyseessä olevaa lainkohtaa on tässä tapauksessa sovellettava ja tulkittava. Perusteluissa ilmaistaan toisin sanoen ne syyt, jotka ovat johtaneet käsillä olevaan johtopäätökseen. Faktaperustelut tuomion Lue lisää ›

Res judicata ›

Res judicata tarkoittaa tuomion oikeusvoimaa, ja toisaalta sen vaikutusta. Oikeusvoimalla tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen antama lopullinen ja lainvoimainen tuomio saa sitovan vaikutuksen. Oikeusvoimavaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Negatiivisella oikeusvoimavaikutuksella tarkoitetaan sitä, ettei jo kerran lainvoimaisesti ratkaisua asiaa saa tutkia tuomioistuimessa uudelleen. Käytännössä se siis estää kanteen nostamisen samasta asiasta uudelleen. Negatiivista oikeusvoimavaikutusta ilmentää Ne bis Lue lisää ›

Ne bis in idem ›

Ne bis in idem on latinankielinen lause, joka käännetään suomeksi ”ei kahdesti samassa asiassa”. Ne bis in idem -kielto on yksi oikeudenkäynnin perussäännöistä. Tämä niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta ilmentävä periaate kieltää tuomioistuinta käsittelemästä uudestaan asiaa, joka on saanut jo lainvoiman. Jos jossakin asiassa on jo annettu lainvoimainen tuomio, samaa asiaa ei oteta toista kertaa käsiteltäväksi tuomioistuimessa. Tuomioistuimen on Lue lisää ›

Riita-asian hävinneen osapuolen vastuu kuluista ›

Hävinneen osapuolen vastuu kuluista on pääsääntö oikeudenkäyntikuluvastuun määräytymisessä. Kysymys kulujen korvaamisesta käsitellään usein pääasian yhteydessä, mutta se voidaan käsitellä myös erikseen. Oikeudenkäyntikulunsa korvattavaksi haluavan asianosaisen on sitä siviiliasioissa nimenomaan vaadittava, jotta tuomioistuin voisi ottaa asiaan kantaa. Pääsääntönä kulujen korvaamisessa on, että hävinnyt asianosainen on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Hävinneen osapuolen Lue lisää ›

Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut riita-asiassa? ›

Oikeudenkäyntikulut ovat usein merkittävin syy siihen, miksi oikeusprosessia ei koskaan aloiteta. Päästääntöisesti hävinnyt osapuoli on kuitenkin velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen oikeudenkäynnin aiheuttamista tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut. Kuitenkin asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Asioita, joissa asianosaisten sovinto ei Lue lisää ›

Oikeudenkäynnissä kuvaaminen ›

Oikeudenkäynnissä kuvaaminen liittyy käsittelyn julkisuuteen. Suulliset käsittelyt ovatkin pääsääntöisesti julkisia. Kuka tahansa voi tulla istuntoon yleisöksi. Käsittelyjulkisuus sisältää kuitenkin yleensä oikeuden olla käsittelyä kuuntelemassa ja oikeuden olla läsnä. Tallentamiseen esim. nauhurilla tai kameralla tarvitaan istunnon puheenjohtajan lupa. Usein lupa myönnetään helpommin ennen tai jälkeen käsittelyn aloittamista tapahtuvaan tallentamiseen kuin koko käsittelyn tallentamiseen. Oikeudenkäynnissä kuvaaminen Selvää Lue lisää ›

Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat prosesseissa ›

Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat riippuen tuomioistuista, prosessilajista ja käsiteltävästä asiasta. Ratkaisulla oikeus joko hyväksyy tai hylkää valituksen tai jättää sen tutkimatta. Ratkaisu voi olla myös se, että asia jätetään sillensä. Oikeuden ratkaisuiden nimet; pääjako: 1.Tuomio Tuomio on yleisen tuomioistuimen riita- tai rikosasian oikeudenkäynnin pääasiassa antama ratkaisu. Rikosasioissa tuomioksi näkee arkikielessä nimitettävän langettavaa tuomiota, vaikka tuomio voi olla Lue lisää ›

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja riita-asiassa ›

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja riita-asiassa – sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei tarvitse laatia silloin, kun asiaa ei käsitellä istunnossa. Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan ohjeiden mukaisesti tuomioistuimen virkamies taikka erityisestä syystä puheenjohtaja tai hänen määräämänsä tuomioistuimen Lue lisää ›

Valmisteluistunto riita-asian käsittelyssä ›

Valmisteluistunto on valmistelva istunto, jossa etsitään riita-asialle sovintoa. Ellei riitaa saada ratkaistuksi kirjallisessa vaiheessa, asian käsittelyä jatketaan suullisessa valmistelussa. Valmisteluistunnossa jatketaan asian valmistelua pääkäsittelyä varten. Valmisteluistunnon tarkoituksena on myös selvitettää sovinnon edellytyksiä. Jos sovinto syntyy valmistelussa, ei pääkäsittelyä tarvitse järjestää. Käsittely alkaa valmistelulla Riita-asian käsittely aloitetaan käräjäoikeudessa valmistelulla. Riita-asian valmistelu alkaa, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuteen Lue lisää ›

Kanteesta luopuminen siviiliprosessissa ›

Kanteesta luopuminen tarkoittaa luopumista lopullisesti oikeudestaan esittää kanteessa tarkoitettua vaatimusta. Kun kantaja luopuu, kanne hylätään tuomiolla. Tuomion oikeusvoimavaikutus estää kantajaa nostamasta uutta kannetta kyseessä olevassa asiassa. Oikeusvoimavaikutus riippuu kuitenkin siitä, onko käsiteltävä riita-asia dispositiivinen (sovinto on sallittu) vai indispositiivinen (sovinto ei ole sallittu). Indispositiivisessa tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan virallisperiaatetta, eikä yksityinen asianosainen voi määrätä oikeudenkäynnin kulusta. Merkitystä Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella, jolloin asia tulee vireille kun haastehakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.

2.

Muutoksenhaku

Asianosaisella on mahdollisuus valittaa tuomiostaan mikäli hän ei ole siihen tyytyväinen. Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3.

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4.

Oikeudenkäynnin kulut

Riita-asioissa pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, on asianosaisten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.