Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Suullisuusperiaate ›

Suullisuusperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä erityisesti pääkäsittelyn suullisuutta. Lain mukaan pääkäsittely on suullinen menettely. Tällä tarkoitetaan sitä, että pääkäsittelyssä esitettävät asiat on kerrottava suullisesti puheen avulla, ilman kirjelmiä. Aineisto, jonka perusteella ratkaisu tehdään, esitetään siis tuomioistuimelle suullisesti. Muistin tukena voi tietenkin käyttää kirjoitettuja asiasanoja, mutta esimerkiksi todistuksen lukeminen suoraan paperista ei ole sallittua. Muistiinpanojen lisäksi poikkeuksen suullisuudesta Lue lisää ›

Keskitysperiaate ja prosessiekonomia ›

Oikeudenkäynnin keskitysperiaate on periaate, jonka tavoitteena on tehdä oikeudenkäynnistä yhtäjaksoinen ja viivytyksetön prosessi. Keskitysperiaate pyrkii siihen, että asia tulee käsitellä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ilman aiheettomia lykkäyksiä. Oikeudenkäyntiaineiston esittämisen ja ratkaisun välisen ajan tulee olla mahdollisimman lyhyt. Keskitysperiaate voidaan toteuttaa valmistelun avulla. Hyvä oikeudenkäynnin valmistelu turvaa jouhevan myöhemmän käsittelyn asiassa. prosessiekonomia Prosessiekonomia tarkoittaa oikeudenkäynnin taloudellisuutta. Oikeudenkäynnin tulee tapahtua Lue lisää ›

Virallisperiaate oikeudenkäynnissä ›

Virallisperiaate on ohjeena indispositiivisissa asioissa (asia, jossa sovinto ei ole sallittu). Virallisperiaate on määräämisperiaatteen vastakohta. Virallisperiaate tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että asianosaisten määräysvaltaa on rajoitettu asiaan liittyvän julkisen intressin takia. Tämä intressi voi olla esimerkiksi lapsen etu isyysriidassa. Virallisperiaatteen mukaan tuomioistuin toimii asianosaisten vaatimuksista riippumatta. Se voi oma-aloitteisesti määrätä hankittavaksi asian selvittämiseksi tarvittavan aineiston. Se päättää Lue lisää ›

Määräämisperiaate ›

Määräämisperiaate on oikeudenkäynnissä johtavana periaatteena dispositiivisissa riita-asioissa (asia, jossa sovinto sallittu). Tämä antaa asianosaisille huomattavan vallan määrätä prosessin kohteesta ja prosessin etenemisestä. Määräämisperiaate tarkoittaa, että asianosaiset voivat esimerkiksi itse päättää, mitä todisteita he haluavat vaatimustensa tueksi esittää. Tuomioistuin on myös sidottu asianosaisten vaatimuksiin. Se tarkoittaa, että tuomioistuin voi tuomita vain sellaista, mitä asianosainen on vaatinut. Lue lisää ›

Kuulemisperiaate oikeudenkäynnissä ›

Suomen oikeudenkäynnissä noudatetaan kuulemisperiaatetta. Kuulemisperiaate tarkoittaa, että asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, ja heillä on oikeus saada tietoa asian käsittelystä. Kuulemisperiaate on toiselta nimitykseltään kontradiktorinen periaate. Sen mukaisesti asianosaisilla on oikeus ajaa omaa asiaansa. Kuulemisperiaatteen toteutuminen oikeudenkäynnissä on turvattu laissa. Tuomioistuimen on varattava asianosaiselle tilaisuus lausua asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Asianosaisella on oltava tilaisuus Lue lisää ›

Kontradiktorinen periaate – kuulemisperiaate ›

Koska hallintoasian ratkaisulla päätetään yksityisen eduista, oikeuksista tai valvellosuuksista, on ennen päätöksentekoa varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Näin ollen asianosaisen roolissa voi olla kuka tahansa henkilö, johon päätös vaikuttaa ja jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Asianosaisella on esimerkiksi oikeus antaa selitys ja lausua vaatimuksista ja selvityksistä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa asian ratkaisemiseen.   Kuulemisperiaatteesta huolimatta asianosaisen ei kuitenkaan ole pakko tätä oikeuttaan Lue lisää ›

Lainvoima ja oikeusvoima ›

Lainvoima ja oikeusvoima ovat toisiaan lähellä olevia prosessioikeudellisia käsitteitä. Lainvoima tarkoittaa sitä, että tuomioon ei voi enää hakea muutosta. Jos tuomioistuimen tuomioon ei haeta muutosta valitusaikana, tuomio saa lainvoiman. Eli kun muutoksenhaulle asetettu määräaika on kulunut umpeen, eikä tuomioon ole haettu muutosta, tuomio on lainvoimainen. Tuomio saa lainvoiman myös silloin, kun valitustie on käytetty loppuun Lue lisää ›

Vaatimistaakka oikeudenkäynnissä ›

Vaatimistaakka tarkoittaa sitä, että tuomioistuin on sidottu asianosaisen esittämiin vaatimuksiin. Tuomioistuin ei saa riita-asiassa tuomita muuta kuin mitä kantaja on vaatinut. Tuomioistuin ei saa myöskään tuomita enempää, kuin mitä kantaja on vaatinut. Vaatimistaakka perustuu määräämisperiaatteeseen ja sen lainsäädännöllinen tausta löytyy oikeudenkäymiskaaresta 24 luvusta 3 §:stä. Lainkohdan mukaan ”Tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen Lue lisää ›

Menetetyn määräajan palauttaminen ›

Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat toissijaisia varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Niitä voidaan käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on jo saanut lainvoiman. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot tulevat kyseeseen siis silloin, kun päätöksestä ei voi enää valittaa. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja on kolme: kantelu, tuomion purku sekä menetetyn määräajan palauttaminen. Jos asianosainen ei ole voinut noudattaa asetettua määräaikaa hyväksyttävästä syystä, määräaika voidaan palauttaa. Menetetyn Lue lisää ›

Lainvoimaisen tuomion purkaminen ›

Lainvoimaisen tuomion purkaminen on ylimääräinen muutoksenhakukeino. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat toissijaisia varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Niitä voidaan käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on jo saanut lainvoiman. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot tulevat kyseeseen siis silloin, kun päätöksestä ei voi enää valittaa. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja on kolme: kantelu, tuomion purku sekä menetetyn määräajan palauttaminen. Lainvoiman saanut tuomio voidaan hakemuksesta purkaa. Purkamista on Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.

2

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4

Kulut

Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.