Tuomioistuimet

Äänestysmenettely ›

Miten asia ratkaistaan, jos tuomioistuin on ratkaisusta erimielinen? Tuomioistuimella on ratkaisupakko. Näin ollen jos tuomarit ovat erimielisiä ratkaisusta, tuomion sisältö määräytyy äänestyssääntöjen perusteella. Äänestämisestä tuomiota ratkaistaessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa ja rikosprosessilain 10 luvussa. Oikeudenkäymiskaaressa ovat äänestystä koskevat yleissäännökset. Tuomarilla on velvollisuus ilmaista kantansa asiassa. Äänestyksessä jokainen jäsen lausuu mielipiteensä asian ratkaisusta, ja mielipide on Lue lisää ›

Prekluusio ›

Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei valmistelussa ole vedonnut. Uusia todisteita ei enää valmistelun jälkeen voi ilmoittaa. Vedotakseen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä tulee asianosaisen saattaa todennäköiseksi, Lue lisää ›

Korkein oikeus ›

Korkeimman oikeuden Tehtävät Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden tuomaristo koostuu presidentistä ja vähintään 15 oikeusneuvoksesta eli jäsenestä. Korkeimman oikeuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista oikeudellisista pulmista, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätösten tarkoitus on antaa oikeusohjeita tulevien vastaavien oikeusriitojen varalle ja näin Lue lisää ›

Tuomioistuin: Erityistuomioistuimet  ›

Suomen erityistuomioistuimet Erityistuomioistuimet tarjoavat tiettyjen asiaryhmien käsittelyyn erityisasiantuntemusta, jota yleisten tuomioistuinten ei katsota pystyvän täyttämään. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.   Markkinaoikeus Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioita, kilpailu- ja valvonta-asioita, markkinaoikeudellisia asioita sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita. Markkinaoikeuden ratkaisusta voi juttutyypistä riippuen valittaa korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen.  Työtuomioistuin Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työehto- ja virkaehtosopimusten Lue lisää ›

Näyttökynnys eli tuomitsemiskynnys ›

Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko. oikeustosiseikastosta. Tästä riippuu se voidaanko ko. faktapremissi asettaa tuomion perusteeksi. Milloin näyttökynnys ei ylity tuomioistuin joutuu ottamaan asiaan kantaa joka tapauksessa. Tuomari on oikeutettu ja Lue lisää ›

Todisteiden yhteisvaikutusten määrittäminen ›

Todisteiden yhteisvaikutusten määrittäminen liittyy tuomioistuimen tekemään näytön arviointiin. Näytön arviointi on usein varsin merkityksellinen jutun lopputuloksen kannalta. Käytännössä todisteiden näyttöarvon punninta ja todisteiden riittävyyden arviointi nivoutuu yhteen, vaikka ne teoriassa voidaan jakaa erillisiksi päätöksentekoprosesseiksi.  Pää- ja vastanäyttö Lähtökohtana on yleensä kanteen tukevien todistusfaktojen todistusvoiman punninta kokemussääntöjen ja apufaktojen perusteella. Arvometodia sovellettaessa tuomari harkitsee, millä todennäköisyydellä Lue lisää ›

Näytön arviointi tuomioistuimessa ›

Näytön arviointi on tuomion rakentumisessa varsin merkityksellinen. Arvioimalla näyttöä tuomioistuin oikeastaan muodostaa käsityksen siitä, mitä se pitää totena ja mitä ei. Tällä taas on merkitystä siihen, mitä seikkoja voidaan pitää ratkaisun perusteenaa. Näytön arivointi voidaan jakaa monella tavalla, mutta esimerkiksi jako voidaan tehdä A) todisteiden näyttöarvon punnintaan eli TODISTUSHARKINTAAN ja B) NÄYTÖN RIITTÄVYYDEN ARVIOINTIIN. Todistusharkinnasta Todistusharkinnan Lue lisää ›

Tuomioperusteet ja kanneperusteet ›

Tuomioperusteet ovat niitä seikkoja, joihin tuomio perustuu. Seikoilla tarkoitetaan tiettyä tosiallista olotila/ historiallista tapahtumainkulkua. Kysymys ei kuitenkaan ole sellaisista (todistus)tosiseikoista, joilla on merkitystä ainoastaan todisteena, vaan seikoilla tarkoitetaan sellaisia oikeustosiseikkoja, joilla asianosaiset ovat perustelleet vaatimuksiaan ja joihin hyväksyvän tuomion tuomiolauselmasta ilmenevä lopputulos perustuu. Kanteen perusteeksi vedotut oikeustosiseikat= kanneperute Tuomion perusteeksi vedotut oikeustosiseikat = tuomioperusteet Tosiasiaperusteet Lue lisää ›

Faktaperustelut tuomion osana — Tuomion perusteleminen ›

Faktaperustelut ja normiperustelut ovat niitä perusteita, joihin tuomioistuimen tuomio perustellaan. Oikeus joutuu ottamaan kantaa tosiseikastoihin (faktat), eli siihen mitä kysymyksessä olevassa asiassa on tapahtunut, että oikeusnormeihin, eli siihen mitä laki sanoo ja miten kyseessä olevaa lainkohtaa on tässä tapauksessa sovellettava ja tulkittava. Perusteluissa ilmaistaan toisin sanoen ne syyt, jotka ovat johtaneet käsillä olevaan johtopäätökseen. Faktaperustelut tuomion Lue lisää ›

Oikeudenkäynnissä kuvaaminen ›

Oikeudenkäynnissä kuvaaminen liittyy käsittelyn julkisuuteen. Suulliset käsittelyt ovatkin pääsääntöisesti julkisia. Kuka tahansa voi tulla istuntoon yleisöksi. Käsittelyjulkisuus sisältää kuitenkin yleensä oikeuden olla käsittelyä kuuntelemassa ja oikeuden olla läsnä. Tallentamiseen esim. nauhurilla tai kameralla tarvitaan istunnon puheenjohtajan lupa. Usein lupa myönnetään helpommin ennen tai jälkeen käsittelyn aloittamista tapahtuvaan tallentamiseen kuin koko käsittelyn tallentamiseen. Oikeudenkäynnissä kuvaaminen Selvää Lue lisää ›