Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Haastetiedoksianto ja sen käyttäminen ›

Haastetiedoksianto on yksi tapa suorittaa tiedoksianto todisteellisesti. Tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat tärkeät asiat, kuten istuntokutsut tiedoksi riittävän ajoissa. Haastetiedoksianto – käyttötavat Jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta, tiedoksianto voidaan toimittaa haastetiedoksiantona. Haastetiedoksianto tapahtuu ensisijaisesti postitse. Kirje voi saapua joko saantitodisuksella postiin tia suoraan kotiin. Jos kirje läheteään kotiin, kuoressa on vastauskuori, joka Lue lisää ›

Haastehakemuksen täydentäminen ›

Haastehakemuksen täydentäminen on yleensä välttämätöntä, jos haastehakemus on niin puuttellinen, ettei vastaaja voi antaa sen perusteella vastaustaan tai oikeudenkäyntiä jatkaa. Tällöin kantajaa pyydetään täydentämään hakemusta. Haastehakemusta voidaan vaatia täydennettäväksi sekä muodollisten että sisällöllisten puutteiden. Haastehakemuksen täydentäminen tuomioistuimen pyynnöstä Haastehakemuksen täydentäminen on tarpeen esimerkiksi silloin, kun kantajan vaatimuksia tai niiden perusteita ei ole haastehakemuksessa esitetty niin Lue lisää ›

Mikä on haaste? ›

Haaste on vastaajalle annettu kehotus t vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon. Haastaminen ei koske ainoastaan vastajaa, vaan myös esim. todistaja voidaan haastaa sakon uhalla saapumaan oikeuden istuntoon. Haastetta käytetään sekä rikos-, että siviilijutuissa. Haaste annetaan useimmiten tiedoksi postitse vastaanotto- tai saantitodistusta vastaan. Haasteessa kantajaa kehotetaan antamaan kanteeseen kirjallinen vastaus. Usein on käytettävä erityistä Lue lisää ›

Eriävä mielipide ja esittelijän vastuu ›

Eriävä mielipide voi poistaa esittelijän vastuun. Esittelijä vastaa virkavastuulla tekemästään esityksestä eli ratkaisuehdotuksestaan. Virkamiehen erityisasemaan kuuluu muita laajempi vastuu työssä tapahtuneista virheistä eli virkavastuu. Virkavastuun on vakiintuneesti katsottu käsittävän sekä rikosoikeudellisen että vahingonkorvausoikeudellisen vastuun. Virkamiehen on oltava selvillä mm. päätöksenteon perusteena olevasta lainsäädännöstä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että esittelijällä on vastuu siitä, että asian käsittelyssä on otettu Lue lisää ›

Konkurssi oikeudenkäynnin aikana ›

Mikä konkurssi? Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan. Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisena voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yritys tai muu yhteisö. Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen itse tai velkoja. Konkurssiin Lue lisää ›

Asian siirto toimivaltaiseen tuomioistuimeen ›

Tuomioistuin ottaa käsiteltäväkseen vain asian, jonka käsittelemiseen sillä on toimivalta. Tuomioistuin ratkaisee itsenäisesti kysymyksen toimivaltaisuudestaan.  Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa) sääntelevät eri normit. Jos toimivalta ei ole, on edessä asian siirto toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Siirto riita-asioissa Alueellisen toimivallan jako jakaa jutut niiden tuomioistuinten kesken, jotka ovat oikeusasteellisessa Lue lisää ›

Asiakirjajulkisuus oikeudenkäynnissä ›

Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjajulkisuus oikeudenkäynnissä on osa julkisuusperiaatetta. Salassapito liittyy, joko suoraan jonkun lain määräyksiin salassapidosta, tietojen arkaluonteisuuteen tai osapuolten yksityiselämän suojaan. Salassapitoon tarvitaan tuomioistuimen päätös. Tuomioistuin voi pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättä, että oikeudenkäyntiasiakirjoja on pidettävä salassa. Useimmiten aineistoa julistetaan salassapidettäväksi vain siltä osin, kuin on tarpeen. Asiakirjajulkisuus pääsääntönä Oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi Lue lisää ›

Valmistelu: Asian ratkaiseminen valmistelussa ›

Tuomioistuimen on toimitettava valmistelu siten, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti. Valmistelussa selvitetään mm. asianosaisten vaatimukset perusteineen. Keskeistä on myös pyrkiä selvittämään riidattomia ja riidanalaisia seikkoja. Valmistelussa tarkastellaan sovinnon edellytyksiä ja mahdollisuutta. Asian ratkaiseminen valmistelussa asioissa, joissa on sovinto sallittu, tuomioistuimen on aktiivisesti pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asiasta. Tuomioistuin voi myös tehdä myös osapuolille ehdotuksia Lue lisää ›

Asiavaltuus ›

Osapuoli voi olla asianosaisena oikeudenkäynnissä vai, jos hänellä on oikeudellinen intressi, asiavaltuus, kyseessä olevaan asiaan. Asiavaltuus -termin lisäksi oikeuskirjallisuudessa käytetään termiä kanneoikeus tai asialegitimaatio. Käytännössä tämä tarkoittaa oikeutta käydä oikeutta oikeudenkäynnin kohteena olevasta asiasta omissa nimissään. Asiavaltuus sisältää oikeuden esittää vaatimuksia ja vastata vastapuolen vaatimuksiin. Asiavaltuus on oikeudenkäynnin perustava edellytys. Mikäli asiavaltuus puuttuu tuomioistuin ei Lue lisää ›

Asianosaisjulkisuus ›

Kun oikeudessa käsitellään riita-asiaa, ei oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta yleensä ole rajoitettu. Jos julkisuutta on rajoitettu on asianosaisjulkisuus kuitenkin laajempi kuin yleisöjulkisuus. Asianosaisjulkisuuden perusideana on antaa osapuolille tieto siitä, mitä vastapuoli on vaatinut ja näin myös valmistella omaa puolustustaan. Asianosaisjulkisuus turvaa osapuolten tasapuolista kuulemista ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteen toteutumista. Asianosaisella tai hänen edustajallaan on oikeus osallistua asian Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella, jolloin asia tulee vireille kun haastehakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.

2.

Muutoksenhaku

Asianosaisella on mahdollisuus valittaa tuomiostaan mikäli hän ei ole siihen tyytyväinen. Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3.

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4.

Oikeudenkäynnin kulut

Riita-asioissa pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, on asianosaisten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.