Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Kanne määrittää oikeudenkäynnin laajuuden ›

Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan (siviilijutuissa, rikosjutuissa syyttäjä tai asianomistaja) esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamus, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään perusteet, joissa esitetään se konkreettinen tapahtumainkulku, johon vaatimus perustetaan. Joskus myös vastaaja esittää vastakkaisia vaatimuksia alkuperäistä kantajaa vastaan. Täällaista kannetta kutsutaan vastakanteeksi. Kanne määrittää yleensä Lue lisää ›

Kannevaatimus ›

Kannevaatimus on se osa kannetta, jossa kantaja ilmaisee tuomoistuimelle oikeusseuraamuksen, johon kanteellaan pyrkii. Kanteet jaetaan suoritus- eli velvoittamiskanteisiin, vahvistuskanteisiin ja muotoamiskanteisiin. Jako on tehty juuri vaatimusten mukaan. Kantaja voi esim. vaatia jotakin suoritusta. Kantaja voi myös vaatia muuttamaan jotakin oikeussudetta tai vaatia jonkun suoritusvelvollisuuden asettamista. Kannevaatimus ja kannetyyppi Kannevaatimuksella tarkoitetaan kanteen osaa, jossa kantaja ilmaisee Lue lisää ›

Itsenäinen väliintulija oikeudenkäynnissä ›

Itsenäinen väliintulija on sellainen sivullinen, johon asiassa annettavan tuomion sitova oikeusvoimavaikutus välittömästi ulottuu. Oikeusvoima ulottuu välittömästi sivulliseen, jos tuomio sitoo häntä samoin, kuin jos hän olisi itse ollut jutussa asianosaisena. Sivullisella on tällöin välitön väliintulointressi asiassa ja hänelle onkin laissa säädetty asianosaisen asema. Itsenäinen väliintulija voi siksi tehdä osapuolia sitovia prosessitoimia, laajentaa kannetta sekä käyttää Lue lisää ›

Hallinto-oikeuden kokoonpano ja päätösvaltaisuus ›

Hallinto-oikeuden kokoonpano riippuu käsiteltävänä olevasta asiasta. Oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, ellei laissa toisin säädetä. Kolmijäsenisessä kokoonpanossa on pääsääntöisesti kaksi lainoppinutta jäsentä ja yksi alan asiantuntija riippuen asiasta. Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden ylituomari puheenjohtajana sekä vakinaiset ja vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi nimitetyt hallintooikeustuomarit. Täysistunto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virassa Lue lisää ›

Turvaamistoimenpide määrätään turvaamaan ›

Turvaamistoimenpide on yhteiskunnan yksilöön kohdistama yleensä rajoittava toimenpide, jonka tavoitteena on suojata jotakin merkittävää etua. Turvaamistoimenpiteet voidaan jakaa esimerkiksi siviiliprosessuaalisiin, hallinnollisiin ja rikosoikeudellisiin turvaamistoimiin. Turvaamistoimenpide – jaotteluja Rikosoikeudellisia turvaamistoimia on mm. liiketoimintakielto, metästyskielto, ajokielto ja eläintenpitokielto. Hallinnollisella turvaamistoimella voidaan esim. varmistaa hakijan oikeus parempaan saamiseen tai muun yksityisoikeudellisen oikeuden säilyminen tai toteutuminen. Velkoja voi esim. Lue lisää ›

Haastetiedoksianto ja sen käyttäminen ›

Haastetiedoksianto on yksi tapa suorittaa tiedoksianto todisteellisesti. Tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat tärkeät asiat, kuten istuntokutsut tiedoksi riittävän ajoissa. Haastetiedoksianto – käyttötavat Jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta, tiedoksianto voidaan toimittaa haastetiedoksiantona. Haastetiedoksianto tapahtuu ensisijaisesti postitse. Kirje voi saapua joko saantitodisuksella postiin tai suoraan kotiin. Jos kirje lähetetään kotiin, kuoressa on vastauskuori, joka Lue lisää ›

Haastehakemuksen täydentäminen ›

Haastehakemuksen täydentäminen on yleensä välttämätöntä, jos haastehakemus on niin puuttellinen, ettei vastaaja voi antaa sen perusteella vastaustaan tai oikeudenkäyntiä jatkaa. Tällöin kantajaa pyydetään täydentämään hakemusta. Haastehakemusta voidaan vaatia täydennettäväksi sekä muodollisten että sisällöllisten puutteiden johdosta. Haastehakemuksen täydentäminen tuomioistuimen pyynnöstä Haastehakemuksen täydentäminen on tarpeen esimerkiksi silloin, kun kantajan vaatimuksia tai niiden perusteita ei ole haastehakemuksessa esitetty Lue lisää ›

Mikä on haaste? ›

Haaste on vastaajalle annettu kehotus vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon. Haastaminen ei koske ainoastaan vastajaa, vaan myös esim. todistaja voidaan haastaa sakon uhalla saapumaan oikeuden istuntoon. Haastetta käytetään sekä rikos-, että siviilijutuissa. Haaste annetaan useimmiten tiedoksi postitse vastaanotto- tai saantitodistusta vastaan. Haasteessa kantajaa kehotetaan antamaan kanteeseen kirjallinen vastaus. Usein on käytettävä erityistä Lue lisää ›

Eriävä mielipide poistaa esittelijän vastuun ›

Eriävä mielipide voi poistaa esittelijän vastuun. Esittelijä vastaa virkavastuulla tekemästään esityksestä eli ratkaisuehdotuksestaan. Virkamiehen erityisasemaan kuuluu muita laajempi vastuu työssä tapahtuneista virheistä eli virkavastuu. Virkavastuun on vakiintuneesti katsottu käsittävän sekä rikosoikeudellisen että vahingonkorvausoikeudellisen vastuun. Virkamiehen on oltava selvillä mm. päätöksenteon perusteena olevasta lainsäädännöstä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että esittelijällä on vastuu siitä, että asian käsittelyssä on otettu Lue lisää ›

Konkurssi oikeudenkäynnin aikana ›

Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan. Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisena voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yritys tai muu yhteisö. Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen itse tai velkoja. KONKURSSIIN OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.

2

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4

Kulut

Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.