Hallinto-oikeuden kokoonpano riippuu käsiteltävänä olevasta asiasta. Oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, ellei laissa toisin säädetä. Kolmijäsenisessä kokoonpanossa on pääsääntöisesti kaksi lainoppinutta jäsentä ja yksi alan asiantuntija riippuen asiasta. Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden… Lue lisää »
Turvaamistoimenpide on yhteiskunnan yksilöön kohdistama yleensä rajoittava toimenpide, jonka tavoitteena on suojata jotakin merkittävää etua. Turvaamistoimenpiteet voidaan jakaa esimerkiksi siviiliprosessuaalisiin, hallinnollisiin ja rikosoikeudellisiin turvaamistoimiin. Turvaamistoimenpide – jaotteluja Rikosoikeudellisia turvaamistoimia on… Lue lisää »
Haastehakemuksen täydentäminen on yleensä välttämätöntä, jos haastehakemus on niin puuttellinen, ettei vastaaja voi antaa sen perusteella vastaustaan tai oikeudenkäyntiä jatkaa. Tällöin kantajaa pyydetään täydentämään hakemusta. Haastehakemusta voidaan vaatia täydennettäväksi sekä… Lue lisää »
Haaste on vastaajalle annettu kehotus vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon. Haastaminen ei koske ainoastaan vastajaa, vaan myös esim. todistaja voidaan haastaa sakon uhalla saapumaan oikeuden istuntoon. Haastetta… Lue lisää »
Eriävä mielipide voi poistaa esittelijän vastuun. Esittelijä vastaa virkavastuulla tekemästään esityksestä eli ratkaisuehdotuksestaan. Virkamiehen erityisasemaan kuuluu muita laajempi vastuu työssä tapahtuneista virheistä eli virkavastuu. Virkavastuun on vakiintuneesti katsottu käsittävän sekä rikosoikeudellisen että… Lue lisää »
Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan. Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön… Lue lisää »
Asianajajia ovat Suomen Asianajajaliiton asianajajaluetteloon merkityt jäsenet. Vain liiton jäsenet voivat käyttää asianajajan nimikettä ja pitää asianajotoimistoa. Kelpoisuus edellyttää asianajotutkinnon suorittamista. Asianajajatutkintoon voi ilmoittautua oikeusnotaarin tai OTK/OTM-tutkinnon suorittanut henkilö. Asianajajatutkinto käsittää kolme… Lue lisää »
Voidakseen käsitellä asian, on tuomioistuimen oltava toimivaltainen. Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa) sääntelevät eri normit. Alueellisen toimivallan jako jakaa jutut niiden… Lue lisää »
Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjajulkisuus oikeudenkäynnissä on osa julkisuusperiaatetta. Salassapito liittyy joko suoraan jonkun lain määräyksiin salassapidosta, tietojen arkaluonteisuuteen tai osapuolten yksityiselämän suojaan. Salassapitoon tarvitaan tuomioistuimen päätös. Tuomioistuin voi pyynnöstä… Lue lisää »
Riita-asiassa asianosaisia ovat kantaja ja vastaaja. Joskust asianosainen voi vaihtua kesken oikeudenkäynnin. Asiaosaisseuraanto tarkoittaa sitä, että kantajan tai vastaajan tilalle tulee toinen henkilö oikeudenkäyntiä jatkamaan. Silloin oikeudenkäyntiä ei tarvitse aloittaa… Lue lisää »
Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.
Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.
Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin. Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.
Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.
Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.
Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.
Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.
