Asianajajia ovat Suomen Asianajajaliiton asianajajaluetteloon merkityt jäsenet. Vain liiton jäsenet voivat käyttää asianajajan nimikettä ja pitää asianajotoimistoa. Kelpoisuus edellyttää asianajotutkinnon suorittamista. Asianajajatutkintoon voi ilmoittautua oikeusnotaarin tai OTK/OTM-tutkinnon suorittanut henkilö. Asianajajatutkinto käsittää kolme osaa: kirjallisen kokeen, eettisen osan sekä oikeudenkäyntiosan. Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt täysivaltainen Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kansalainen, joka on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Asianajajan on myös hallittava omaisuuttaan, eli konkurssissa oleva henkilö ei voi harjoittaa asianajajan tointa. Asianajajan toimintakelpoisuutta ei saa myöskään olla rajoitettu. Asianajajan on pidettävä päämiehilleen kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Asianajajaksi pyrkivällä tulee myös olla vähintään neljän vuoden kokemus lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta hänen on tullut toimia asianajoalalla. Asianajajan on oltava itsenäinen ja riippumaton ja hänen toimintansa ammattimaista. Mikäli henkilö on valtion tai kunnan virassa tai muussa virkasuhteessa, ei henkilö voi toimia asianajajana tai käyttää asianajajan nimikettä. Poikkeuksellisesti Asianajajaliitto voi kuitenkin antaa tähän luvan. Jäsenet asianajajayhdistykseen hyväksyy yhdistyksen hallitus. Jos hakemus hylätään, on päätös perusteltava.

Asianajajan on toimeksiantotehtävässään oltava riippumaton ulkopuolisista vaikutteista, toimittava luottamuksellisesti ja valvottava päämiehensä oikeuksia ja etuja parhaansa mukaan. Asianajajien tulee toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa, johon kuuluu olennaisesti ehdoton salassapitovelvollisuus, ja tätä myös Asianajajaliiton toimesta valvotaan. Asianajajan toiminnasta voi tehdä kantelun Asianajajaliitolle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Asianajajaliitto valvoo asianajajien toimintaa myös omasta aloitteestaan. Toiminnan valvomisen lisäksi liiton valvontalautakunta voi käsitellä asianajajan ja asiakkaan välisen palkkioriita-asian. Valvontalautakunta voi määrätä asianajajalle kurinpidollisen seuraamuksen silloin, kun asianajajan toiminta on ollut vastoin hyvää asianajotapaa. Tällaisia seuraamuksia voivat olla Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen, seuraamusmaksun määrääminen, varoitus ja huomautus.