Toimivaltainen tuomioistuin riita-asiassa

Voidakseen käsitellä asian, on tuomioistuimen oltava toimivaltainen. Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa) sääntelevät eri normit.

Alueellisen toimivallan jako jakaa jutut niiden tuomioistuinten kesken, jotka ovat oikeusasteellisessa ja asiallisessa suhteessa samanarvoisia. Alueellisesti toimivaltaiset tuomioistuimet on jaettu yleiseen oikeuspaikkaan ja erityisiin oikeuspaikkoihin. Erityiset oikeuspaikat voivat olla yleisen oikeuspaikan kanssa vaihtoehtoisia eli kilpailevia oikeuspaikkoja, tai ne voi olla säädetty pakollisiksi eli eksklusiivisiksi oikeuspaikoiksi. Forumsäännökset ovat yleensä dispositiivisia eli niistä voidaan sopia toisin esimerkiksi oikeuspaikka- eli prorogaatiosopimuksella. Jos toinen asianosainen ei vastusta, asia voidaan käsitellä muussakin kuin lain määräämässä tuomioistuimessa. Eksklusiiviset forumsäännöt ovat kuitenkin ehdottomia.

Yleinen oikeuspaikka määräytyy vastaajan mukaan. Vastaaja on henkilö, jota vastaan kanne on nostettu. Jos vastaajana on yksityishenkilö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, häntä vastaan nostettu kanne tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Jos vastaajana on oikeushenkilö (yhtiö, yhdistys, säätiö), sitä vastaan esitetty vaatimus tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä oikeushenkilöllä on kotipaikka tai oikeushenkilön hallintoa pääasiallisesti hoidetaan. Valtiota vastaan nostettu kanne tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä valtion puhevaltaa käyttävä viranomainen sijaitsee. Kuntaa vastaan nostettu kanne tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kunta sijaitsee.

Tuomioistuin ratkaisee itsenäisesti kysymyksen toimivaltaisuudestaan. Heti jutun saavuttua käsiteltäväksi tuomioistuimen on tutkittava, että se on asiassa oikeusasteellisesti, asiallisesti ja alueellisesti toimivaltainen. Jos alueellista toimivaltaa koskeva säännös on dispositiivinen, tuomioistuin tutkii alueellisen toimivaltansa vain, jos vastaaja huomauttaa asiasta käyttäessään asiassa ensimmäistä kertaa puhevaltaa tai ei lainkaan vastaa asiassa. Jos tuomioistuin katsoo, ettei sillä ole toimivaltaa, sen on siviiliasiassa jätettävä asia tutkimatta ja siirrettävä se toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

asian siirto toimivaltaiseen tuomioistuimeen

Riita-asiassa käräjäoikeuden on kantajan tai hakijan suostumuksella siirrettävä asia toimivaltaiseen käräjäoikeuteen, jos se katsoo, ettei ole toimivaltainen tutkimaan asiaa. Käräjäoikeus saa kuitenkin jättää asian siirtämättä, jos toimivaltainen käräjäoikeus ei ole vaikeuksitta selvitettävissä.

Se tuomioistuin, johon asia siirretään, ratkaisee taas oman toimivaltansa itsenäisesti. Hovioikeus ei saa riita-asian muutoksenhaun yhteydessä tutkia, onko pääasia tutkittu ja ratkaistu alueellisesti toimivaltaisessa käräjäoikeudessa, jollei asianosainen tehnyt väitettä toimivallan puuttumisesta käräjäoikeudessa ja hakenut muutosta tästä kysymyksestä annettuun ratkaisuun. Eli jos valitus ei koske asian ratkaisseen tuomioistuimen toimivallan puutetta, ei siihen hovioikeudessa enää puututa. Korkein oikeus taas saa tutkia alueellista toimivaltaa koskevan kysymyksen vain, jos hovioikeus on tutkinut kysymyksen ja sanotusta kysymyksestä annetusta ratkaisusta valitetaan. Jos ylempi tuomioistuin katsoo, ettei alempi tuomioistuin ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa, ylemmän tuomioistuimen on siirrettävä asia toimivaltaisen alemman tuomioistuimen käsiteltäväksi. Asiaa ei kuitenkaan siirretä, jos kaikki asianosaiset vastustavat siirtämistä.


Lähde §: oikeudenkäymiskaari


Suomen Juristit Oy I Trainee
7.5.2015
(Päivitetty 10.11.2021)

Nopeaa apua lakiasioihin.