Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Prekluusio ›

Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei valmistelussa ole vedonnut. Uusia todisteita ei enää valmistelun jälkeen voi ilmoittaa. Vedotakseen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä tulee asianosaisen saattaa todennäköiseksi, Lue lisää ›

Korkein oikeus ›

Korkeimman oikeuden Tehtävät Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden tuomaristo koostuu presidentistä ja vähintään 15 oikeusneuvoksesta eli jäsenestä. Korkeimman oikeuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista oikeudellisista pulmista, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätösten tarkoitus on antaa oikeusohjeita tulevien vastaavien oikeusriitojen varalle ja näin Lue lisää ›

Tuomioistuin: Erityistuomioistuimet  ›

Suomen erityistuomioistuimet Erityistuomioistuimet tarjoavat tiettyjen asiaryhmien käsittelyyn erityisasiantuntemusta, jota yleisten tuomioistuinten ei katsota pystyvän täyttämään. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.   Markkinaoikeus Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioita, kilpailu- ja valvonta-asioita, markkinaoikeudellisia asioita sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita. Markkinaoikeuden ratkaisusta voi juttutyypistä riippuen valittaa korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen.  Työtuomioistuin Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työehto- ja virkaehtosopimusten Lue lisää ›

Lis pendens ›

Lis pendens, eli vireilläolovaikutus estää oikeudenkäynnin samasta asiasta toisessa tuomioistuimessa, mikäli asia on vireillä jo toisessa tuomioistuimessa. Vireilläolovaikutuksen tarkoituksena on, että samasta asiasta ei nosteta useita eri kanteita eri tuomioistuimiin. Oikeudenkäynti yhdessä tuomioistuimessa estää myös ristiriitaisten päätösten antamisen. Vireilläolovaikutusta ei suoraan löydy laista, mutta se on vahva periaate jota sovelletaan käytännössä. Vireilläolovaikutuksella on etenkin kansainvälisissä riita-asioissa Lue lisää ›

Lain implementaatio ›

Lain implementaatio eli lakien käyttöönotto ja soveltaminen vaikuttaa siihen miten lakia käytännössä noudatetaan. Lain implementaatiolla tarkoitetaan julkisen organisaation toimijoiden menettelytapoja säännöksen noudattamiseksi, sekä näiden toimijoiden ja kohdetahojen välistä vuorovaikutusta. Laki on usein säädetty väline jonkun ongelman korjaamiseksi. Se, kuinka hyvin vaikutukset toteutuvat riippuu aivan ensinnä siitä, miten etulinjan toimijat ottavat lain vastaan ja käyttävä sitä työssään. Lue lisää ›

Näytön perustelemisen vaiheet ›

Näytön perustelemisen vaiheet on esitelty tässä artikkelissa. Perustelemisen vaiheisuus helpottaa näyttökysymysten hallintaa. Oikeudenkäymiskaaren (siviilijutut) ja laki rikosasioiden oikeudenkäynnistä (rikosasiat) mukaan tuomiossa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi toteen tai jäänyt näyttämättä. Näytön perustelemisen vaiheet Näytön perusteleminen voidaan jakaa kolmeen osaan; a) Näytön selostamiseen (selostetaan sisältö) b) Varsinaisen näytön arviointiin  (todisteiden harkinta pää- Lue lisää ›

Näyttökynnys eli tuomitsemiskynnys ›

Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko. oikeustosiseikastosta. Tästä riippuu se voidaanko ko. faktapremissi asettaa tuomion perusteeksi. Milloin näyttökynnys ei ylity tuomioistuin joutuu ottamaan asiaan kantaa joka tapauksessa. Tuomari on oikeutettu ja Lue lisää ›

Todisteiden yhteisvaikutusten määrittäminen ›

Todisteiden yhteisvaikutusten määrittäminen liittyy tuomioistuimen tekemään näytön arviointiin. Näytön arviointi on usein varsin merkityksellinen jutun lopputuloksen kannalta. Käytännössä todisteiden näyttöarvon punninta ja todisteiden riittävyyden arviointi nivoutuu yhteen, vaikka ne teoriassa voidaan jakaa erillisiksi päätöksentekoprosesseiksi.  Pää- ja vastanäyttö Lähtökohtana on yleensä kanteen tukevien todistusfaktojen todistusvoiman punninta kokemussääntöjen ja apufaktojen perusteella. Arvometodia sovellettaessa tuomari harkitsee, millä todennäköisyydellä Lue lisää ›

Näytön arviointi tuomioistuimessa ›

Näytön arviointi on tuomion rakentumisessa varsin merkityksellinen. Arvioimalla näyttöä tuomioistuin oikeastaan muodostaa käsityksen siitä, mitä se pitää totena ja mitä ei. Tällä taas on merkitystä siihen, mitä seikkoja voidaan pitää ratkaisun perusteenaa. Näytön arivointi voidaan jakaa monella tavalla, mutta esimerkiksi jako voidaan tehdä A) todisteiden näyttöarvon punnintaan eli TODISTUSHARKINTAAN ja B) NÄYTÖN RIITTÄVYYDEN ARVIOINTIIN. Todistusharkinnasta Todistusharkinnan Lue lisää ›

Tuomioperusteet ja kanneperusteet ›

Tuomioperusteet ovat niitä seikkoja, joihin tuomio perustuu. Seikoilla tarkoitetaan tiettyä tosiallista olotila/ historiallista tapahtumainkulkua. Kysymys ei kuitenkaan ole sellaisista (todistus)tosiseikoista, joilla on merkitystä ainoastaan todisteena, vaan seikoilla tarkoitetaan sellaisia oikeustosiseikkoja, joilla asianosaiset ovat perustelleet vaatimuksiaan ja joihin hyväksyvän tuomion tuomiolauselmasta ilmenevä lopputulos perustuu. Kanteen perusteeksi vedotut oikeustosiseikat= kanneperute Tuomion perusteeksi vedotut oikeustosiseikat = tuomioperusteet Tosiasiaperusteet Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella, jolloin asia tulee vireille kun haastehakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.

2.

Muutoksenhaku

Asianosaisella on mahdollisuus valittaa tuomiostaan mikäli hän ei ole siihen tyytyväinen. Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3.

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4.

Oikeudenkäynnin kulut

Riita-asioissa pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, on asianosaisten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.