Oikeudenkäynti, riita-asiat

Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynneissä tuomioistuin käsittelee asianosaisten riita-asian ja tekee lain mukaisen päätöksen. Oikeudenkäynti prosessiin voi joutua tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Molempien tapausten tullessa kohdalle, olisi hyvä tietää miten prosessi etenee.

Riita-asiat puolestaan käsitellään siviiliprosessin välityksellä. Siviiliprosessi tarkoittaa yksityisen henkilön ja yrityksen välistä riitaa, joka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällöin on tiedettävä onko riita-asiassa sallittu sovinnon tekeminen vai ei. Laki24 tarjoaa kattavan artikkelivalikoiman riita-asioiden käsittelystä, hakemusasioista ja oikeudenkäynnin kulusta.

Vastakanne ›

Vastakanne on riita-asian vastaajan alkuperäistä kantajaa vastaan nostama kanne. Kantaja on siis henkilö, joka on alun perin laittanut riidan vireille. Vastakanteella vastaaja voi nostaa kanteen häntä vastaan. Vastakanteen tulee koskea samaa tai samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne. Se voi koskea myös sellaista saatavaa, jota vastaaja voi käyttää kuittaamaan kantajan vaatimuksen. Vaikka vastakanne on Lue lisää ›

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen ›

Pääsääntö riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu (dispositiivinen asia) on, että hävinnyt osapuoli korvaa kaikki vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Eli jos häviät, maksat. Kulujen on oltava tarpeellisia sekä kohtuullisia. Joskus asia on kuitenkin voinut olla oikeudellisesti niin epäselvä, että tuomioistuin katsoo hävinneellä osapuolella olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Tällöin asianosaiset vastaavat osaksi tai kokonaan itse kuluistaan. Jos tuomioistuin päättää Lue lisää ›

Mistä oikeudenkäyntikulut koostuvat? ›

Oikeudenkäyntikuluilla tarkoitetaan kaikkia asianosaiselle oikeudenkäynnistä aiheutuvia menoja. Ne jaetaan vielä oikeudenkäyntimaksuihin ja asianosaiskuluihin. Oikeudenkäyntimaksut ovat korvausta valtiolle oikeuslaitoksen palvelujen käyttämisestä. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada oikeussuojaa, maksut ovat kohtuullisia. Valtiolle oikeudenkäynneistä aiheutuvat kustannukset katetaankin pääosin verovaroin. Kussakin oikeusasteessa (käräjä-, hovi-, korkein oikeus) peritään omat oikeudenkäyntimaksut. Maksut ovat kiinteitä. Ne nousevat edettäessä korkeampiin oikeusasteisiin, eli hovioikeudessa Lue lisää ›

Oikeusturvavakuutus ›

Oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus. Se korvaa oikeudenkäynneistä tai niiden välttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja. Se voi olla osana yleisempää tavanomaista vakuutusta, esimerkiksi kotivakuutusta. Se voi olla myös erillisenä vakuutuksena. Oikeusturvavakuutuksen voi hankkia vakuutusyhtiöiltä. Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutusehtojen mukaisesti oman asianajajan tai muun lakimiehen kohtuullisen palkkion. Tavanomaista suurempia palkkioita vakuutus ei pääsääntöisesti korvaa. Lisäksi tuomioistuimelle maksettavat oikeudenkäyntimaksut tulevat Lue lisää ›

Indispositiivinen riita-asia ›

Ihmisten väliset riidat voitaisiin usein sopia ilman oikeudenkäyntiäkin. On kuitenkin olemassa tiettyjä asioita, joita ei voida hoitaa asianosaisten sovinnoin. Tällaisia ovat asiat, joihin liittyy julkinen intressi. Julkinen intessi voi olla esimerkiksi lapsen etu. Viranomaisten on valvottava lapsen edun toteutumista. Indispositiivisia asioita ovatkin esimerkiksi holhous- ja isyysasiat. Tällaisissa asioissa asianosaisina esiintyvien aikuisten sopimusvapautta on rajoitettava. Näitä Lue lisää ›

Dispositiivinen riita-asia ›

Riita-asiat ovat usein sellaisia, että asianosaiset voisivat sopia riidat keskenäänkin ilman oikeudenkäyntiä. Tällaisessa riidassa on usein kyse esimerkiksi rahasta. Tällaisia asioita kutsutaan dispositiivisiksi, eli tahdonvaltaisiksi riita-asioiksi. Laeissa käytetään nimitystä ”asia, jossa sovinto on sallittu”. Tahdonvaltaisissa riita-asioissa asianosaiset voivat käyttää sopimisvaltaansa myös oikeudenkäynnissä. He voivat esimerkiksi itse päättää, miten he kantaansa perustelevat, ja mitä todisteita he Lue lisää ›

Julkisuusperiaate ›

Julkisuusperiaate takaa sen, että kansalaisilla on mahdollisuus valvoa ja kontrolloida tuomioistuinten toimintaa. Julkisuusperiaate pyrkii estämään tuomioistuinten väärinkäytökset ja mielivaltaisen toiminnan oikeudenkäynnissä. Kun kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa tuomioistuimen toiminnasta, tuomioistuimen jäsenet eivät voi toimia asioissa esimerkiksi vain omaksi edukseen. Julkisuusperiaate siis ylläpitää ihmisten luottamusta tuomioistuimia kohtaan. Julkisuusperiaate toteutaan mm. käsittely- ja asiakirjajulkisuudella. Käsittelyjulkisuus tarkoittaa, että yleisöllä Lue lisää ›

Välimiesmenettely on vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle ›

Välimiesmenettely on vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle. Se on usein nopeampi ja joustavampi riidanratkaisukeino kuin perinteinen oikeudenkäynti. Sitä käytetään erityisesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Välimiesmenettelyssä osapuolten valitsemat välimiehet toimivat asian ratkaisijoina. Suomen lain mukaan välimiehiä on kolme, elleivät asianosaiset sovi toisin. Välimiehet eivät ole virkatuomareita, vaan kyseessä on yksityinen riidanratkaisukeino. Välimiesmenettelyn yksi etu voi olla se, että välitysmiehillä Lue lisää ›

Tuomioistuimen riippumattomuus ›

Lain mukaan tuomioistuimen on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa vallan kolmijako-opin mukaan sitä, että tuomiovalta kuuluu yksinomaisesti tuomioistuimille. Esimerkiksi valtioneuvosto ei voi siis määrätä, miten tuomioistuimen tulisi asian tuomita. Tuomioistuimen tulee perustaa tuomionsa vain ja ainoastaan voimassa olevalle lainsäädännölle ja oikeusperiaatteille. Tietysti esimerkiksi eduskunta välillisesti vaikuttaa tuomioistuimen toimintaan säätämällä lait, joita tuomioistuin soveltaa. Lue lisää ›

Välittömyysperiaate ›

Välittömyysperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä sitä, että oikeudenkäyntiaineisto esitetään välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian. Ratkaisussa voidaan ottaa huomioon vain aineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä tai sitä täydennettäessä. Periaate turvaa sen, että tuomari voi perustaa ratkaisunsa välittömille näkö- ja kuulohavainnoille. Näin pyritään saamaan mahdollisimman oikea ja oikeudenmukainen ratkaisu. Tuomareita ei saa vaihtaa kesken prosessin. Jos kokoonpanoon Lue lisää ›

Dispositiiviset ja indispositiiviset
riita-asiat

Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.

Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.

Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin.  Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Kanne

Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.

2

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.

3

Muutoksenhakukeinot

Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.

4

Kulut

Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.