Moitekanne on nostettava yleensä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos näin ei tehdä, päätöstä pidetään pätevänä. Tämän kolmen kuukauden aikana yhtiökokouksen virheellistä päätöstä ei saa panna täytäntöön. Hallituksen on siis… Lue lisää »
Oikeus osakeyhtiön moitekanteen ajamiseen on osakkeenomistajalla, yhtiön hallituksella, hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla. Hallintoneuvostolla tai tilintarkastajilla ei ole kanneoikeutta. Yhtiökokouksen virheellinen päätös, kenellä on moiteoikeus? Osakkeenomistajan moiteoikeuden edellytyksenä on, että hänet… Lue lisää »
Mikäli avoimeen yhtiöön liittyen ilmenee purkamisperusteita, voidaan yhtiö purkaa selvitystilan kautta, jossa yhtiön varallisuusasema selvitetään, omaisuutta muutetaan rahaksi, yhtiön velat maksetaan, ja ylijäämä tilitetään osakkeenomistajille. Mikäli päätös selvitystilan aloittamisesta tehdään,… Lue lisää »
Osakehuoneiston haltuunotto/hallintaanotto artikkelissa käydään läpi pääpiirteittäin mitä osakehuoneiston haltuunotto käsittää ja lyhyesti sen miten haltuunottoon voidaan päätyä. Lisäksi artikkelissa kerrotaan kuinka haltuunottopäätöstä on mahdollista moittia. Tässä artikkelissa puolestaan käydään läpi… Lue lisää »
Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta tai niitä kuluja, joita yhtiölle on aiheutunut hallintaanottouhkaisen varoituksen antamisesta ja yhtiökokouksen koolle… Lue lisää »
Yhtiökokouksen päätöksen moite on asunto-osakeyhtiölain mukaisen vahingonkorvausoikeuden lisäksi osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä, jos asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun säännökset vahingonkorvauksesta ovat yhtiökokouksen päätöksen moitteen lisäksi ovat osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Vahingonkorvausvastuuseen asunto-osakeyhtiölain mukaan voivat joutua itse yhtiö, asunto-osakeyhtiön johto, kuten hallitus tai isännöitsijä, yksittäinen osakkeenomistaja tai yhtiökokouksen puheenjohtaja, tilintarkastaja… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön hallitus vastaa taloyhtiön käytännön asioiden hoitamisesta ja johtaa taloyhtiötä yhtiökokouksen valitsemana ja tehtävään valtuuttamana. Asunto-osakeyhtiöllä on oltava hallitus. Hallitus on useimmiten kolmihenkinen. Hallitus kokoontuu tarvittaessa ja tekee päätökset enemmistöpäätöksin.… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen yleiset tehtävät… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko tapahtuu yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Juoksevia asioita hoitaa isännöitsijä tai muu tehtävään valtuutettu. Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko jakaantuu eri tahoille sen mukaan, minkälaisesta ja minkä laajuisesta asiasta ollaan päätöstä tekemässä. Yhtiökokous… Lue lisää »