Yhtiökokouksen tarkoituksena on toteuttaa taloyhtiön tärkeimmät ja merkittävimmät päätökset. Tällaisia ovat esimerkiksi taloyhtiön suuremmat remontit sekä vastikkeiden määrästä sopiminen. Päätösvaltaa yhtiökokouksessa käyttävät osakkeenomistajat. Heillä on mahdollisuus sopia yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta myös yhtiökokousta pitämättä, mikäli kaikki osakkaat ovat yksimielisiä. Kyseisellä tavalla tehty päätös on kirjattava, päivättävä sekä numeroitava, jonka lisäksi vähintään kahden osakkeenomistajan tulee allekirjoittaa se. Tämä on yleinen toimintatapa varsinkin pienemmissä taloyhtiöissä.  

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa tilikauden päättymisestä, eikä tästä voida poiketa edes yhtiöjärjestyksen määräyksillä. Yleisimmin asunto-osakeyhtiön tilikausi on kalenterivuosi, jonka nojalla yhtiökokous on siis pidettävä viimeistään kesäkuun aikana.  

Kokouksessa tulee esittää seuraavat laissa määritetyt seikat; 

  1. tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus 
  1. kunnossapitotarveselvitys 
  1. hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä sekä niiden tekoajankohdat 

Laissa ei kuitenkaan edellytetä, että yhtiökokoukselle esitettäisiin kunnossapitosuunnitelma. Isännöitsijäntodistuksessa on kuitenkin oltava maininta siitä, onko yhtiöllä yhtiökokouksen hyväksymä suunnitelma rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja uudistamisesta, ja mahdollisen suunnitelman pääasiallinen sisältö. Huomioitavaa on, että vaikka yhtiössä ilmenisi piankin yhtiökokouksen jälkeen uusi merkittävä korjaustarve, hallituksen ja isännöitsijän ei katsota rikkoneen kunnossapitotarveselvityksen laatimisvelvollisuutta, jos selvitys on laadittu ja ulkopuoliset arviot on hankittu hyvän tavan mukaisesti. 

Esitettyjen seikkojen ohella yhtiökokouksessa tulee päättää seuraavista asioista; 

  1. tilinpäätöksen vahvistamisesta 
  1. taseen osoittaman voiton käyttämisestä 
  1. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle  
  1. talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä, jos tämä kuuluu yhtiökokoukselle 
  1. hallituksen jäsenten, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin näiden toimikaudesta tai valinnasta; sekä 
  1. muista yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. 

KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN 

Yhtiökokous kutsutaan koolle taloyhtiön hallituksen toimesta. Kokouskutsussa on mainittava yhtiön nimi, koollekutsuja, kokousaika ja -paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat sekä, missä ja milloin kokousasiakirjat eli hallituksen päätösehdotukset, tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus, sekä toiminnantarkastuskertomus ovat osakkeenomistajien nähtävänä. Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista, kutsussa on mainittava muutoksen pääasiallinen sisältö. 

Kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa. Kokouskutsu voidaan toimittaa myös sähköpostitse, jos osakas on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa kutsun toimittamista varten. Kokouskutsu tulee toimittaa aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan pidentää lyhyempää määräaikaa ja lyhentää pidempää määräaikaa. Kutsun toimittaminen tarkoittaa sitä, että kokouskutsu on annettava postin kuljetettavaksi tai lähetettävä sähköpostitse em. määräajassa. Sillä, milloin kutsu saapuu osakkeenomistajalle ei siten ole merkitystä.  

Mikäli yhtiökokous päättää, että asiaa on käsiteltävä jatkokokouksessa, on jatkokokoukseen toimitettava eri kutsu, jos se pidetään yli neljän viikon kuluttua yhtiökokouksesta. Kutsu jatkokokoukseen voidaan aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta, vaikka yhtiöjärjestyksessä määrättäisiin pidemmästä kutsuajasta. 

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai jos yhtiökokous tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Lisäksi tilintarkastajalla, toiminnantarkastajalla tai osakkeenomistajilla, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, oin oikeus vaatia ylimääräinen yhtiökokous koolle. Vaatimuksen on oltava kirjallinen ja kokouksen pitämistä on vaadittava tietyn asian käsittelemistä varten. On kuitenkin huomioitava, että osakkeenomistajalla ei ole oikeutta saada yhtiökokousta koolle sellaisen asian uudelleen käsittelemistä varten, josta on jo päätetty varsinaisessa yhtiökokouksessa. 

Vaatimus tehdään asunto-osakeyhtiön hallitukselle, jonka on toimitettava kokouskutsu kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta. Mikäli hallitus ei toimita kutsua, voi aluehallintovirasto oikeuttaa hakijan kutsumaan ylimääräisen yhtiökokouksen koolle yhtiön kustannuksella. 

Lue lisää oikeudesta saada asia käsiteltäväksi yhtiökokouksessa

Meiltä löydät lisäksi ilmaiset asiakirjapohjat esim. ylimääräisen yhtiökokouksen pitämiseen. 

Lähde §: Asunto-osakeyhtiölaki 


Ella Suitiala

Artikkelin kirjoittaja:

Ella Suitiala
Lakimies, OTM
Suomen Juristit Oy
30.06.2021
(Päivitetty 30.5.2025)

Nopeaa apua lakiasioihin.