Käytetyn asunnon kauppa

Asunnon ostaminen on keskimäärin yksityishenkilön suurin hänen koko elämänsä aikana tekemä sijoitus. Suomessa kotitalouksien varallisuudesta kaksi kolmasosaa muodostuu asuntojen omistamisesta (osakehuoneistot ja asuinkiinteistöt). Suomalaisten varallisuus on siis pääasiassa sidottu asumiseen. Ottaen huomioon asuntokaupassa liikkuva rahan määrä ja kaupan merkitys yksilön ja yhteiskunnan tasolla, sopimustyyppinä asunto-osakkeen tai asuinkiinteistön kauppa on yksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävimmistä sopimustyypeistä.  

Asuntokauppaa koskevat riidat ovat monimutkaisia ja vaatimukset saattavat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Asuntokaupassa esiintyvät häiriötilanteet ovat pääsääntöisesti määrältään suurimmat nimenomaan käytetyn asunnon kaupassa.  

Lainsäädäntö käytetyn asunnon kaupassa

Käytetyn asunnon kauppa ja siihen liittyvä sääntely eroaa olennaisesti uuden asunnon kaupasta. Asuntokauppalaissa tai sen esitöissä ei ole nimenomaisesti määritelty sitä, milloin kyseessä on käytetyn asunnon kauppa. Lainsäätäjä on lähtenyt siitä, että asuntokauppalain 6 luvun käytetyn asunnon kauppaa koskevat säännökset tulevat sovellettavaksi aina, kun kyse ei ole asuntokauppalain 4:1 §:n mukaisesta uuden asunnon kaupasta. Asuntokauppalain 6 luvussa säädetään, että käytetyn asunnon kauppaa koskevia säännöksiä sovelletaan, kun:  

1) asunto myydään käytettynä; 

Lähtökohtaisesti käytetyn asunnon kaupasta on aina kysymys silloin, kun asunto on myyty vähintään kerran aiemmin. Käytetyn asunnon kaupasta on kysymys myös silloin, kun perustajaosakas tai elinkeinonharjoittaja myy asunnon, joka on ollut vuokra- tai muussa käytössä. 

2) muu kuin elinkeinonharjoittaja myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa uudisrakentamisen tai uudisrakentamiseen verrattavan korjausrakentamisen jälkeen; 

Tyypillisesti tällainen tilanne on kyseessä, kun kuluttajan asemassa oleva yksityishenkilö myy ostamansa uuden asunnon ennen kuin hän on ottanut sen käyttöönsä tai kun kuluttajan asemassa oleva yksityishenkilö on yhtiön osakkaana ollut rakentamassa itselleen tai perheelleen kotia mutta myy osakkeet ennen kuin on ryhtynyt käyttämään huoneistoa kotinaan. 

Lähde §: HE 21/2005 ja asuntokauppalaki

Samuli Mikkonen

Artikkelin kirjoittaja:

Samuli Mikkonen
Osakas, OTM
Suomen Juristit Oy
18.5.2021 

Nopeaa apua lakiasioihin.