Asunto-osakkeiden kaupassa ostotarjouksen asema on erilainen kuin kiinteistön kaupassa. Asunto-osakkeiden kaupassa jopa suullinen ostotarjous sitoo tarjouksen tekijää, kun taas kiinteistön kaupassa ostotarjous on sitova vain, jos se on tehty laissa määritellyssä määrämuodossa. Asunto-osakkeiden kauppaa säätelevässä asuntokauppalaissa ei ole muotovaatimuksia ostotarjouksen muodosta. 

Asunto-osakkeista tehty tarjous sitoo periaatteessa aina sen tekijää. Tarjous on kuitenkin mahdollista peruuttaa ennen kuin toinen osapuoli on sen hyväksynyt. Asuntokauppalain 3 luvun mukaan, jos kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä, myyjällä on oikeus pitää tarjouksen yhteydessä mahdollisesti maksettu käsiraha tai saada sovittu vakiokorvaus. Käsiraha tai vakiokorvaus saa kuitenkin lain mukaan olla korkeintaan 4 % tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta ja siitä on nimenomaisesti sovittava. 

Ennen ostotarjouksen tekemistä onkin tärkeää pohtia tarkkaan, onko kauppaan oikeasti sitoutunut. 

Sitova tarjous

Asunto-osakkeiden kaupassa katumus yleensä maksaa. Jos myyjä hyväksyy tarjouksen, sitoo se molempia osapuolia ja kauppa tulee tehdä tarjouksen mukaisin ehdoin. Mikäli myyjä ei hyväksy tarjousta, on hänen lain mukaan palautettava maksettu käsiraha eikä tarjous luonnollisesti silloin enää velvoita sen tekijää.  

On hyvä myös huomata, että mikäli myyjä tekee ostotarjouksesta vastatarjouksen, katsotaan tämä vastatarjous uudeksi tarjoukseksi, eikä alkuperäinen ostotarjous siten enää sido sen tekijää. Ostotarjouksen tekijällä on tällöin mahdollisuus olla hyväksymättä vastatarjousta ilman seuraamuksia. 

Mikäli haluat tehdä ostotarjouksen, voit ladata sivuiltamme ilmaiseksi valmiit asiakirjapohjat ’ostajan ostotarjous’ sekä ’myyjän ostotarjous’ huoneiston osake-kauppaa varten.

Artikkelin kirjoittaja:

Samuli Mikkonen
Osakas, OTM
Suomen Juristit Oy
18.5.2021