Toimeksiantajalla on oikeus irtisanoa välityssopimus ennen välitystarjouksen hyväksymistä, jos välitystehtävän toteuttaminen on käynyt epätarkoituksenmukaiseksi tai epäedulliseksi toimeksiantajasta riippumattomasta syystä. Voiko välityssopimuksen irtisanoa? Syynä voi olla etupäässä toimeksiantajan tai tämän lähiomaisen… Lue lisää »
Lähtökohtaisesti välitysliikkeellä on oikeus välityspalkkioon ainoastaan silloin, kun kauppa tai vuokrasopimus taikka muu käyttöoikeussopimus syntyy. Toimeksiantosopimuksessa voidaan toisin sopia. Välityspalkkion suuruus? Välityspalkkio peritään aina toimeksiantajalta. Jos välityskohdetta koskevan sopimuksen osapuolet… Lue lisää »
Perustajaosakkaan myydessä asunto-osakkeensa jo rakentamisvaiheen aikana, tulee kauppasopimuksen täyttää sisällöllisesti tietyt perusvaatimukset. Perustajaosakkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä asuntokauppalaissa määriteltyä luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka merkitsee tai muuten omistaa asunto-osakkeen tai… Lue lisää »
Mikäli asunnon ostaja havaitsee asunnossa virheen, tulee hän ilmoittaa virheestä asunnon myyjälle tai sille taholle, joka vastaa virheen korjaamisesta myyjän lukuun. Edellämainittu virheilmoitus on yleisimmin tunnettu reklamaatio. Reklamaatio suositellaan tehdä kirjallisesti,… Lue lisää »
Uuden asunnon ostosta sekä asunnon virheistä säännellään asuntokauppalain neljännessä luvussa. Tämän lain 4 luku 18 §:n mukaan uuden asunnon kaupassa myyjän on järjestettävä vuositarkastus. Mikäli asunnossa tai kiinteistössä ilmenee virheitä,… Lue lisää »
Asunto-osakkeiden kaupassa ostotarjouksen asema on erilainen kuin kiinteistön kaupassa. Asunto-osakkeiden kaupassa jopa suullinen ostotarjous sitoo tarjouksen tekijää, kun taas kiinteistön kaupassa ostotarjous on sitova vain, jos se on tehty laissa… Lue lisää »
Suurimalle osalle ihmisistä elämän arvokkain ja tärkein kauppa on oman asunnon osto. Tämän vuoksi on tärkeää, ettei kauppaan sitouduta hätiköiden. Myös laki asettaa tiettyjä vaatimuksia käytetyn asunnon tai kiinteistön ostajalle. Asuntokauppalain mukaan ostaja… Lue lisää »
Asunnon ostaminen on keskimäärin yksityishenkilön suurin hänen koko elämänsä aikana tekemä sijoitus. Suomessa kotitalouksien varallisuudesta kaksi kolmasosaa muodostuu asuntojen omistamisesta (osakehuoneistot ja asuinkiinteistöt). Suomalaisten varallisuus on siis pääasiassa sidottu asumiseen.… Lue lisää »
Myyjän on luovutettava asunnon hallinta ja asunnon omistus- tai hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat asunnon ostajalle sovittuna ajankohtana. Osapuolten on mahdollista vapaasti sopia luovutusajankohdasta. Asunnon hallinnan ja siihen liittyvien asiakirjojen luovutuksesta säädellään… Lue lisää »
Rakentamisoikeus voi olla periaatteessa kenellä tahansa. Tosin laki asettaa tiettyjä edellytyksiä rakennushanketta johtavalle henkilölle. Edellytyksiä rakennushankkeesta vastaavalla henkilölle on asetettu muun muassa rakennushankkeen suorittamista vastaava kokemus sekä koulutus. Vastaavaa työnjohtajaa… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
