Yleensä lapsen vanhemmat ovat eron jälkeen yhteishuoltajia. Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että vanhemmat tekevät yhdessä merkittävät lasta koskevat päätökset, kuten esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon tai asumiseen liittyvät ratkaisut. Kaikissa tilanteissa yhteishuoltajuus ei kuitenkaan… Lue lisää »
Lapsen huoltajia ovat tavallisesti hänen vanhempansa. Lapsen arjessa voi olla mukana myös joku muu läheinen aikuinen, kuten esimerkiksi isovanhempi tai vanhemman uusi kumppani, jolla on merkittävä rooli lapsen elämässä. Tälle… Lue lisää »
Riitaisessa avioerossa voi herätä huoli lasten huoltajuudesta. Vanhemmat voivat lähtökohtaisesti sopia tapaamisoikeudesta ja huoltajuudesta keskenään. Sopimisen voi hoitaa myös sosiaalitoimessa, jolloin sosiaalitoimi vahvistaa kirjallisen sopimuksen. Tällainen sopimus on yhtä sitova… Lue lisää »
Lapsen vanhemmat voivat laatia sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta sekä tapaamisoikeudesta. Ennen tällaisen sopimuksen tekemistä vanhempien on tärkeää keskustella lapsen kanssa tämän tarpeista, toiveista ja mielipiteistä. Näiden toiveiden huomioimiseen vaikuttaa lapsen… Lue lisää »
Vaikka perinteinen varallisuuteen liittyvä testamentti on useimmille tuttu asiakirja, lapsen huoltoon liittyvä testamentti on vähemmän tunnettu. Lapsen huoltotestamentissa ei määritellä perinnön jakamista, vaan sen sijaan otetaan kantaa siihen, miten lapsen… Lue lisää »
Oikeuskäytännön (KKO:2007:71) sekä huoltolain perusteella on lapsen edun mukaista turvata hänen ja hänestä erossa asuvan vanhempansa yhteydenpito. On kuitenkin tilanteita, jolloin tapaaminen ja yhteydenpito lapsen ja etävanhemman välillä kääntyy lapsen… Lue lisää »
Sijaishuollolla järjestetään huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai tuomioistuimen väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Lastensuojelun on aina otettava lapsen etu huomioon, ja sitä arvioidaan myös sijaishuollon päätöksenteossa ja… Lue lisää »
Vuoroasuminen tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi asuu erillään asuvien vanhempiensa luona lähestulkoon yhtä paljon. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tulisi asua toisen vanhempansa luona vähintään 40% vuodesta. Vuoroasuminen voi olla lapsen… Lue lisää »
Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen. Huoltomuotoa valittaessa tulee varmistaa lapsen etu sekä se, ettei huoltomuoto muodostu aseeksi toista vanhempaa vastaan.… Lue lisää »
Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuudesta. Myös tuomioistuin voi tarvittaessa tehdä tämän päätöksen. Yhteishuolto on ensisijainen lapsen huoltomuoto vanhempien erottua, mutta huoltomuotoa valittaessa tulee varmistaa lapsen etu sekä… Lue lisää »