Elatus

Elatusapu ja tapaamisoikeus ›

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lain mukaan tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla. Tarvittaessa tapaamisoikeuden toteutuminen voidaan huomioida elatusta laskettaessa niin, että tapaaminen ei ainakaan jää kiinni taloudellisista mahdollisuuksista. Käytännössä tapaamisoikeus ja tapaamisten Lue lisää ›

Elatusapu ja elatustarpeen arviointi ›

Elatusavun suuruus perustuu lapsen elatuksen tarpeeseen ja vanhemman elatuskykyyn. Lapsen elatustarve arvioidaan yksilöllisesti, ja siihen luetaan yleiset ja erityiset kustannukset. Elatustarpeen arvioinnin perustana on lapsen oikeus riittävään elatukseen. Lain mukaan lapsen oikeus elatukseen käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Yleiset kustannukset Yleisillä kustannuksilla Lue lisää ›

Lapsen elatus: Oikeudenkäyntikulut ›

Mikäli lapsen elatuksesta ei päästä sopimukseen vanhempien välillä, asia voidaan ratkaista tuomiolla. Kun asia lapsen elatuksesta viedään tuomioistuimeen, esiin nousee myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Laissa ei ole tarkkaan määritetty, kuka vastaa oikeudenkäyntikuluista elatusasiassa. Lähtökohtana oikeudenkäymiskaaressa on, että asian hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset kuitenkin vastaavat itse Lue lisää ›

Lapsen elatus: vuoroasuminen ›

Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vanhempia ei nimetä lähi- ja etävanhemmaksi ja lapsen tulee käytännössä viettää vähintään 40% ajasta toisen vanhemman luona. Vuoroasumisesta voidaan ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle, mutta lapselle on kuitenkin kirjattava vain yksi virallinen asuinpaikka. Huomioitavaa on, että lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsella on virallinen asuinpaikka. Lue lisää ›

Lapsen tulojen vaikutus elatusapuun ›

Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan. Kun toinen tai molemmat vanhemmista velvoitetaan maksamaan lapselle elatusapua, yksi arvioinnin lähtökohta on lapsen elatuksen tarpeen arvioiminen. Lapsen tulot tai muu varallisuus voivat vähentää elatuksen tarvetta ja siten myös vanhempien elatusvastuun määrää. Tätä on kuitenkin rajattu, eikä kaikkia lapsen tuloja oteta Lue lisää ›

Elatusavun muuttaminen ›

Jo vahvistettua elatusapua on mahdollista muuttaa. Elatusavun muuttamiseksi on käytössä samat keinot kuin aiemman elatusavun vahvistamiseen. Käytännössä elatusavun muuttaminen tehdään siis joko vahvistetulla sopimuksella tai tuomiolla. elatusavun muutoksen perusteet Vanhemmat voivat suhteellisen vapaasti sopia elatusavun muutoksesta. Elatusavun muuttaminen voidaan tehdä vanhempien välisellä sopimuksella myös silloin, kun aiempi elatusapu on ratkaistu tuomioistuimen päätöksellä. Huomioitavaa kuitenkin on, Lue lisää ›

Yleinen elatustuki ›

Suomessa lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Ensisijaisesti lapsen elatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat. Elatusvelvolliseksi kutsutaan tässä sitä vanhempaa, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen suorittamaan elatusapua. Jos elatusvelvollinen ei täytä elatusvelvollisuuttaan, lapsen oikeus riittävään elatukseen turvataan julkisista varoista. Tätä yhteiskunnan maksamaa elatusmuotoa kutsutaan elatustueksi. Milloin voidaan turvautua yleiseen elatustukeen? Yleiseen elatustukeen turvaudutaan, kun Lue lisää ›

Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus ›

Elatusvelvolliseksi kutsutaan sitä vanhempaa, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen suorittamaan elatusapua. Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus on elatusvelvollisella, eli lapsen vanhemmalla, joka ei ole suorittanut hänen maksettavaksi vahvistettuja elatusapueriä. Elatustuen takaisinmaksuvelvollisuus syntyy sen jälkeen, kun elatusapua maksamaan velvollinen vanhempi laiminlyö elatusavun maksamisen ja sen seurauksena elatukseen oikeutettu hakee Kelalta elatuksen vähimmäismäärää, elatustukea. Takaisinmaksuvelvollisuus kohdistuu siis Lue lisää ›

Elatustuen hakeminen ›

Elatustuen hakeminen tehdään kansaneläkelaitokselta eli Kelalta. Hakemuksen voi tehdä lapsen huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt itsenäisesti asuva lapsi itse. Kela voi maksaa elatustukea erotilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole. Tällöin lapsi on esimerkiksi adoptoitu ilman kumppania tai lapsi on Lue lisää ›

Elatussopimuksen vahvistaminen ›

Elatussopimuksen vahvistaminen tehdään joko kunnan sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona tai käräjäoikeuden vahvistamana. Elatussopimuksen vahvistaminen on tärkeää, jotta lapsen oikeus ja edut voidaan turvata, sillä lapsella on oikeus elatukseen kummaltakin vanhemmaltaan. Elatusapusopimuksen laadinta ja vahvistus Elatusapua koskeva sopimus tulee tehdä kirjallisesti. Elatusavusta tehty sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsen huoltajalla on kotipaikka. Jos sopimus on Lue lisää ›