Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vanhempia ei nimetä lähi- ja etävanhemmaksi ja lapsen tulee käytännössä viettää vähintään 40% ajasta toisen vanhemman luona. Vuoroasumisesta voidaan ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle, mutta lapselle on kuitenkin kirjattava vain yksi virallinen asuinpaikka. Huomioitavaa on, että lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsella on virallinen asuinpaikka. Myös asumistuessa lapsi otetaan huomioon vain sillä vanhemmalla, jonka luona virallinen asuinpaikka on.
Mikäli se on lapsen edun mukaista, elatus voidaan järjestää niin, että kumpikin vanhemmista vastaa elatuksesta lapsen ollessa hänen luonaan. Tällaisessa järjestelyssä vaarana on, että elatuksesta aiheutuvat kustannukset eivät jakaudu tasaisesti. Riitatilanteiden välttämiseksi lapsen elatuksesta onkin hyvä sopia etukäteen.
Elatusapu vuoroasumistilanteessa
Vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua myös silloin, kun lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhempansa tai muun huoltajansa luona. Vuoroasumistilanteessa elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomiolla kummalle tahansa vanhemmista. Vuoroasuminen on otettu lakiin vasta vuonna 2019, ja siihen sovelletaan vain osittain vuonna 2007 julkaistua oikeusministeriön ohjetta elatusavun suuruuden laskemiseksi.
Ohjeen mukaan lapsen oleskelu etävanhemman luona otetaan lähtökohtaisesti huomioon luonapitovähennyksenä, jonka tarkoituksena on korvata vain välttämättömät tapaamisesta johtuvat elinkustannukset, kuten ravinnosta ja henkilökohtaisen hygienian hoidosta aiheutuvat kustannukset. Oikeuskäytännössä on kuitenkin jo aiemmin katsottu, että suppeaa luonapitovähennystä voidaan arvostella, kun kysymys on vuoroasumisesta (KKO 2010:38). Kun ohjetta ei kaikilta osin sovelleta vuoroasumiseen, elatusavun määrää ja tarvetta tulee arvioida tapauskohtaisesti.
Vanhempien elatuskyky ja lapsen elatuksen tarve ovat lapsen elatuksen lähtökohtia myös vuoroasumisessa. Elatuksesta aiheutuvat kustannukset voivat jakautua epätasaisesti, vaikka lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Lapsen asumiskustannukset otetaan huomioon kummankin vanhemman osalta, ja lapsen tulee voida asua molempien vanhempien luona lähtökohtaisesti suunnilleen samantasoisesti. Elatusapuun vaikuttaa kuitenkin se, kumpi vanhemmista tosiasiassa vastaa esimerkiksi päivähoito-, terveydenhoito-, harrastus- ja vaatekustannuksista. Tällaisessa tilanteessa voidaan sopia tai määrätä, että toinen vanhemmista maksaa elatusapua kustannusten tasaamiseksi.
Toinen lähtökohta elatusavun laskemiselle on vanhemman elatuskyky. Vanhemman elatuskyky voidaan ottaa huomioon elatusavussa, vaikka lapsen elatuksesta aiheutuvat kustannukset todella jakautuisivat tasaisesti. Elatusapu voidaankin vahvistaa myös silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Lisäksi voidaan ottaa huomioon esimerkiksi se, kummalle vanhemmalle lapsilisä maksetaan.
Lue lisää lapsen elatuksesta.
Lähde §: laki lapsen elatuksesta, KKO 2010:38, KKO 2001:140
Suomen Juristit Oy / Trainee
14.09.2021
Nopeaa apua lakiasioihin.