Alaikäisen lapsen edunvalvojana toimivat lapsen huoltajat, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Alaikäisen edunvalvojan velvollisuudet perustuvat holhoustoimesta annettuun lakiin, ja edunvalvojien tärkein vastata alaikäisen omaisuuden hoitamisesta. Alaikäinen lapsi voi omistaa omaisuutta tai… Lue lisää »
Yleensä lapsen vanhemmat ovat eron jälkeen yhteishuoltajia. Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että vanhemmat tekevät yhdessä merkittävät lasta koskevat päätökset, kuten esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon tai asumiseen liittyvät ratkaisut. Kaikissa tilanteissa yhteishuoltajuus ei kuitenkaan… Lue lisää »
Lapsen huoltajia ovat tavallisesti hänen vanhempansa. Lapsen arjessa voi olla mukana myös joku muu läheinen aikuinen, kuten esimerkiksi isovanhempi tai vanhemman uusi kumppani, jolla on merkittävä rooli lapsen elämässä. Tälle… Lue lisää »
Olosuhdeselvitys on lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa tuomioistuimen pyytämä viranomaisselvitys. Olosuhdeselvityksen tarkoituksena on tuottaa tuomioistuimelle mahdollisimman kattava ja käytännönläheinen kuva lapsen elinolosuhteista, perheen tilanteesta sekä muista sellaisista seikoista, joilla… Lue lisää »
Adoptio eli lapseksiottaminen on oikeudellinen toimenpide, jossa muodostetaan adoptiovanhemman ja adoptoitavan lapsen välinen perhesuhde. Vahvistettu adoptio on pysyvä, eikä sitä ole mahdollista peruuttaa tai muutoin purkaa. Adoption oikeusvaikutukset riippuvat siitä,… Lue lisää »
Lapsen vanhemmat voivat laatia sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta sekä tapaamisoikeudesta. Ennen tällaisen sopimuksen tekemistä vanhempien on tärkeää keskustella lapsen kanssa tämän tarpeista, toiveista ja mielipiteistä. Näiden toiveiden huomioimiseen vaikuttaa lapsen… Lue lisää »