Yleensä lapsen vanhemmat ovat eron jälkeen yhteishuoltajia. Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että vanhemmat tekevät yhdessä merkittävät lasta koskevat päätökset, kuten esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon tai asumiseen liittyvät ratkaisut. Kaikissa tilanteissa yhteishuoltajuus ei kuitenkaan ole toimiva ratkaisu esimerkiksi toisen vanhemman henkilökohtaisten ongelmien vuoksi. Jos vanhempien välinen yhteistyö on vaikeaa tai lapsen etu sitä edellyttää, yhteishuoltajuus voidaan purkaa ja toiselle vanhemmista voidaan määrätä yksinhuoltajuus.

YHTEISHUOLTAJUUDEN PURKAMINEN

Yhteishuoltajuus voidaan muuttaa yksinhuoltajuudeksi molempien vanhempien sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos vanhemmat ovat asiasta yksimielisiä, he voivat tehdä kirjallisen sopimuksen siitä, että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmista. Tämä ei kuitenkaan poista toisen vanhemman elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Sopimus tulee vahvistaa hyvinvointialueen sosiaalitoimessa.

Jos yksimielisyyttä asiasta ei saavuteta, asia voidaan myös ratkaista käräjäoikeuden toimesta. Tällöin tuomioistuin arvioi, onko yhteishuollon jatkaminen lapsen edun mukaista vai tulisiko huoltajuus antaa toiselle vanhemmalle. Lapsen huoltoa koskevissa asioissa tärkein arviointiperuste on aina lapsen etu. Se tarkoittaa huoltoa koskevissa kysymyksissä lapsen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tasapainoisen kehityksen painottamista. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi lapsen ikä, hänen tarpeensa, vanhempien kyky huolehtia lapsesta sekä lapsen ja vanhempien väliset suhteet. Myös lapsen oma mielipide voidaan ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Yhteishuoltajuuden edellytyksenä on, että vanhemmat pystyvät tekemään yhteistyötä lasta koskevissa asioissa. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta painottaa, että huoltomuotoa arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, kykenevätkö vanhemmat asettamaan lapsen tarpeet omien ristiriitojensa edelle. Jos vanhempien välinen yhteistyö on jatkuvasti vaikeaa, päätöksenteko estyy tai riidat kuormittavat lasta, yksinhuolto voi olla lapsen edun mukainen ratkaisu.

Myös sellaiset tilanteet voivat johtaa yhteishuoltajuuden purkamiseen, joissa toinen vanhemmista käyttäytyy väkivaltaisesti tai muutoin vaarantaa lapsen hyvinvoinnin. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2023:5 lapset määrättiin yksin äidin huoltoon tilanteessa, jossa isä oli tuomittu äidin pahoinpitelystä ja häntä epäiltiin myös lapseen kohdistuneesta väkivallasta. Ratkaisussa korostui lapsen turvallisuuden merkitys huoltoratkaisua arvioitaessa.

RATKAISUT EIVÄT OLE PYSYVIÄ

Lapsen huoltoa koskevat päätökset eivät ole pysyviä. Aiemmin tehtyä tuomioistuimen päätöstä tai sosiaalitoimen vahvistamaa sopimusta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti sen jälkeen. Muutostarve voi liittyä esimerkiksi vanhempien välisen yhteistyön heikentymiseen, lapsen tarpeiden muuttumiseen, muuttoon toiselle paikkakunnalle tai turvallisuuteen liittyviin seikkoihin.

Voit olla meihin yhteydessä, jos kaipaat neuvoja tai oikeudellista apua huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen tai muihin lapsioikeudellisiin kysymyksiin liittyen. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
12.6.2026