Lapsen huolto, tapaaminen ja elatus

Erotilanteissa, usein erityisesti lapsen elatukseen liittyvät asiat saattavat aiheuttaa kiistaa lapsen vanhempien kesken. Mutta lapsen huoltoon, tapaamiseen ja elatukseen liittyvällä sääntelyllä on kuitenkin tarkoitus turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi tämän tarpeiden mukaisesti. Tämän tavoitteen toteutumisesta vastaavat lapset vanhemmat tai muut huoltajat yhdessä. Yhteishuoltajuustilanteessa vanhemmat päättävät lasta koskevista asioista; yksinhuoltaja tekee nämä päätökset yksipuolisesti. Mikäli lapsen vanhemmat asuvat erillään, turvataan tapaamissopimuksella lapsen oikeus tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tämä osio pitää sisällään tietoa lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta, elatuksesta ja lastensuojelusta.

Lastensuojelu: perhehoito ›

Perhehoito on lastensuojelun järjestämän sijaishuollon muoto. Sijaishuollolla järjestetään huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai tuomioistuimen väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Perhehoitoa voidaan järjestää myös avohuollon tukitoimena sijoitetulle lapselle tai jälkihuollon toimenpiteenä. Perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Lue lisää ›

Lapsen kiireellinen sijoitus ›

Lapsen kiireellinen sijoitus on lastensuojelun turvaamistoimi. Lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve on arvioitava välittömästi lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen. Lapselle voidaan järjestää kiireellisenä sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto, mikäli hänen terveytensä tai kehityksensä on välittömässä vaarassa. Lapsi voidaan kiireellisesti sijoittaa perhehoitoon, lastensuojelulaitokseen, terveydenhuollon laitokseen tai lapsen sukulaisten luo. Sijoituspaikka valitaan vallitsevien olosuhteiden perusteella, ja sijoituspaikan Lue lisää ›

Elatusapu ja tapaamisoikeus ›

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lain mukaan tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla. Tarvittaessa tapaamisoikeuden toteutuminen voidaan huomioida elatusta laskettaessa niin, että tapaaminen ei ainakaan jää kiinni taloudellisista mahdollisuuksista. Käytännössä tapaamisoikeus ja tapaamisten Lue lisää ›

Elatusapu ja elatustarpeen arviointi ›

Elatusavun suuruus perustuu lapsen elatuksen tarpeeseen ja vanhemman elatuskykyyn. Lapsen elatustarve arvioidaan yksilöllisesti, ja siihen luetaan yleiset ja erityiset kustannukset. Elatustarpeen arvioinnin perustana on lapsen oikeus riittävään elatukseen. Lain mukaan lapsen oikeus elatukseen käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Yleiset kustannukset Yleisillä kustannuksilla Lue lisää ›

Lapsen elatus: Oikeudenkäyntikulut ›

Mikäli lapsen elatuksesta ei päästä sopimukseen vanhempien välillä, asia voidaan ratkaista tuomiolla. Kun asia lapsen elatuksesta viedään tuomioistuimeen, esiin nousee myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Laissa ei ole tarkkaan määritetty, kuka vastaa oikeudenkäyntikuluista elatusasiassa. Lähtökohtana oikeudenkäymiskaaressa on, että asian hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset kuitenkin vastaavat itse Lue lisää ›

Lapsen elatus: vuoroasuminen ›

Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vanhempia ei nimetä lähi- ja etävanhemmaksi ja lapsen tulee käytännössä viettää vähintään 40% ajasta toisen vanhemman luona. Vuoroasumisesta voidaan ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle, mutta lapselle on kuitenkin kirjattava vain yksi virallinen asuinpaikka. Huomioitavaa on, että lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsella on virallinen asuinpaikka. Lue lisää ›

Yhteydenpidon rajoittaminen lastensuojelussa ›

Huostaanotetun lapsen yhteydenpitoa vanhempiin tai muihin läheisiin henkilöihin voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa. Lähtökohtaisesti lapsen oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä on vahvasti turvattu perus- ja ihmisoikeus, ja sen rajoittamisen on oltava hyvin perusteltu poikkeus. Yhteydenpidon rajoittamista koskevassa päätöksessä tulee mainita rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan. Yhteydenpitoa voidaan Lue lisää ›

Lapsen mielipide lastensuojeluasiassa ›

Millä tavalla lapsen mielipide otetaan huomioon lastensuojelussa? Onko lapsella mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa? Lain mukaan lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja Lue lisää ›

Avohuollon tukitoimenpiteet lastensuojelussa ›

Lain mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Avohuollon tukitoimenpiteet ovat siis ensisijainen tapa toteuttaa lastensuojelua, kun lastensuojelun tarve on todettu. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja Lue lisää ›

Lapsen tulojen vaikutus elatusapuun ›

Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan. Kun toinen tai molemmat vanhemmista velvoitetaan maksamaan lapselle elatusapua, yksi arvioinnin lähtökohta on lapsen elatuksen tarpeen arvioiminen. Lapsen tulot tai muu varallisuus voivat vähentää elatuksen tarvetta ja siten myös vanhempien elatusvastuun määrää. Tätä on kuitenkin rajattu, eikä kaikkia lapsen tuloja oteta Lue lisää ›

Elatusapu

Elatusvelvollisuus koskee vanhempia, myös sitä vanhempaa, joka ei asu täysipäiväisesti lapsen kanssa mutta on velvollinen esimerkiksi yhteishuoltajuuden turvin näkemään lastaan. Etävanhempi huolehtii myös osaltaan lapsen elatuksesta maksamalla elatusapua, joka määräytyy lapsen tarpeiden, sekä vanhemman maksukyvyn mukaan. Kuitenkin tietyissä tilanteissa elatusapua voi maksaa Kela elatussopimuksen tai elatusapupäätöksen perusteella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Elatussopimus

Elatussopimus tehdään vanhempien eron jälkeen. Sen tarkoituksena on määrittää etävanhemman elatusavun suuruus.

2

Elatusavun maksaminen

Elatusapua määrättäessä kartoitetaan molempien vanhempien elämäntilanne. Huomioon otetaan mm. huoltajien ikä, työkyky sekä varallisuus.

3

Lapsen huoltajuus

Lapsen huolto määräytyy vanhempien suhteen perusteella lapsen syntymän aikana, tuomioistuimen päätökselle tai vanhempien välisellä sopimuksella.

4

Huostaanotto

Huostaanotossa lapsi otetaan pois vanhemmilta viimesijaisena keinona. Lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, jossa lapsi siirretään sijaishuoltoon.