Lapsen huolto, tapaaminen ja elatus

Erotilanteissa, usein erityisesti lapsen elatukseen liittyvät asiat saattavat aiheuttaa kiistaa lapsen vanhempien kesken. Mutta lapsen huoltoon, tapaamiseen ja elatukseen liittyvällä sääntelyllä on kuitenkin tarkoitus turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi tämän tarpeiden mukaisesti. Tämän tavoitteen toteutumisesta vastaavat lapset vanhemmat tai muut huoltajat yhdessä. Yhteishuoltajuustilanteessa vanhemmat päättävät lasta koskevista asioista; yksinhuoltaja tekee nämä päätökset yksipuolisesti. Mikäli lapsen vanhemmat asuvat erillään, turvataan tapaamissopimuksella lapsen oikeus tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tämä osio pitää sisällään tietoa lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta, elatuksesta ja lastensuojelusta.

Lastensuojelun toteuttaminen ›

Lastensuojelu jakautuu ehkäiseviin toimenpiteisiin, avohuollon palveluihin ja tukitoimenpiteisiin sekä huostaanottoon ja sijaishuoltoon. Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat äitiys- ja lastenneuvolat, päivähoito, koulun psykososiaalinen oppilashuolto, kouluterveydenhuolto sekä nuorisotyö. Mainitut palvelut ehkäisevät ennalta lastensuojelun tarvetta ja toisaalta havaitsevat toimenpiteiden tarpeen usein ensimmäisenä. Avohuollon palveluiden järjestäminen on lastensuojelulain mukaan kunnan sosiaaliviranomaisen vastuulla. Kunnan sosiaaliviranomaisen on tuettava perhettä ja lasta tai Lue lisää ›

Lapsen oikeudet: Kansainvälinen yleissopimus ›

Onko lapsen oikeuksilla arvoa? Lapsen oikeuksien kansainvälinen yleissopimus rakentuu pitkälti lapsen edun käsitteelle. Lapsen oikeuksien yleissopimus on siirtänyt painopistettä vanhempien oikeuksista lapsen omiin ihmisoikeuksiin. Lapsella on samat ihmisoikeudet kuin täysi-ikäisillä henkilöillä. Vanhempien asema lapsen holhoojina tai huoltajina kuitenkin käytännössä mutkistaa asiaa, sillä vanhemmat voivat pätevästi päättää lapsen ihmisoikeuksien käyttämisestä. Ihmisoikeudet kuuluvat lapselle, mutta niiden käytöstä Lue lisää ›

Lapsen huostaanoton ja sijaishuollon edellytykset ›

Millä edellytyksillä lapsi voidaan ottaa huostaan ja järjestää sijaishuolto? Lapsen huostaanotto ja sijaishuolto on viimesijainen toimintamuoto lastensuojelutoimenpiteiden kategoriassa. Siihen turvaudutaan vain, jos puutteet lapsen huolenpidossa, kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantavaa lapsen omaa käyttäytymistä voi olla päihteiden käyttö, vähäistä suurempi rikollinen teko tai Lue lisää ›

Lapsen huolto: Lasten oikeudet ›

Lapsen oikeuksien kansainvälinen yleissopimus rakentuu pitkälti lapsen edun käsitteelle. Lapsen oikeuksien yleissopimus on siirtänyt painopistettä vanhempien oikeuksista lapsen omiin ihmisoikeuksiin. Lasten oikeudet käsittää samat ihmisoikeudet, jotka ovat täysi-ikäisillä henkilöillä. Vanhempien asema lapsen holhoojina tai huoltajina kuitenkin käytännössä mutkistaa asiaa, sillä vanhemmat voivat pätevästi päättää lapsen ihmisoikeuksien käyttämisestä. Ihmisoikeudet kuuluvat lapselle, mutta niiden käytöstä päättävät hänen Lue lisää ›

Väliaikainen määräys lapsen asumisesta ›

Voiko lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta saada väliaikaisen määräyksen? Heti kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on saatettu käräjäoikeuteen vireille, voi tuomioistuin asianosaisen vaatimuksesta antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua. Väliaikaismääräys voidaan antaa myös tapaamisoikeudesta sekä tapaamisen tai luonapidon ehdoista. Tuomioistuin voi myös erityisten syiden käsillä ollessa määrätä, kenelle lapsen huolto uskotaan, Lue lisää ›

Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ›

Miten tuomioisuin päättää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta? Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti ja lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä. Lapsen huolto voidaan uskoa myös yksin toiselle vanhemmalle. Tuomioistuin voi antaa päätöksen siitäkin, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei Lue lisää ›

Lapsen huoltajuus ›

Miten lapsen huoltajuus määräytyy? Lapsen huolto voi määräytyä lapsen syntymän aikaisen vanhempien suhteen perusteella, tuomioistuimen päätöksen tai vanhempien välisen sopimuksen perusteella. Suoraan syntymän perusteella molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, jos he lapsen syntyessä olivat avioliitossa keskenään. Jos äiti ei ollut avioliitossa, on hän yksin lapsensa huoltaja. Myös isyyden vahvistamisen jälkeen äiti pysyy lapsen yksinhuoltajana, elleivät Lue lisää ›

Huoltoriidan vireille pano ›

Missä ja miten huoltoriita laitetaan vireille? Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pantaan vireille hakemuksella sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, missä lapsella on asuinpaikka. Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on pantava vireille sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, missä lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka. Jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, asia Lue lisää ›

Huoltopäätöksen tunnustaminen ulkomailla ›

Tunnustetaanko suomalainen huoltopäätös ulkomailla ja ulkomainen Suomessa? Lasten huoltopäätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano voi ajankohtaistua ikävällä tavalla esimerkiksi kansainvälisissä lapsikaappaustilanteissa. Myös kasvava kansainvälistyminen avioliitto- ym. suhdemarkkinoilla takaa sen, että suomalaisten huoltopäätösten tunnustettavuutta ja täytäntöönpanoa ulkomailla koetellaan. Haagin lapsikaappaussopimuksen etuna on, että se tähtää yksinomaan lapsen palauttamiseen eikä sen yhteydessä tarvita varsinaista huoltopäätöksen tunnustamista tai sen täytäntöönpanoa Lue lisää ›

Lapsen elatus: Yleinen elatustuki ›

Milloin voidaan turvautua yleiseen elatustukeen? Jos elatusvelvollinen ei täytä elatusvelvollisuuttaan, lapsen oikeus riittävään elatukseen turvataan julkisista varoista. Tätä yhteiskunnan maksamaa elatusmuotoa kutsutaan elatustueksi. Lapselle maksettu elatustuki peritään maksun laiminlyöneeltä elatusvelvolliselta takaisin. Elatustuen tarkoituksena on turvata lapsen elatus, ei auttaa maksuvaikeuksissa olevaa elatusvelvollista. Joissakin tapauksissa elatusvelvollinen voi kuitenkin saada vapautuksen takaisinmaksusta. Tällöin maksamisen laiminlyönnin syy on Lue lisää ›

Elatusapu

Elatusvelvollisuus koskee vanhempia, myös sitä vanhempaa, joka ei asu täysipäiväisesti lapsen kanssa mutta on velvollinen esimerkiksi yhteishuoltajuuden turvin näkemään lastaan. Etävanhempi huolehtii myös osaltaan lapsen elatuksesta maksamalla elatusapua, joka määräytyy lapsen tarpeiden, sekä vanhemman maksukyvyn mukaan. Kuitenkin tietyissä tilanteissa elatusapua voi maksaa Kela elatussopimuksen tai elatusapupäätöksen perusteella.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Elatussopimus

Elatussopimus tehdään vanhempien eron jälkeen. Sen tarkoituksena on määrittää etävanhemman elatusavun suuruus.

2.

Elatusavun maksamisen perusteet

Elatusapua määrättäessä kartoitetaan molempien vanhempien elämäntilanne. Huomioon otetaan mm. huoltajien ikä, työkyky, varallisuus sekä muu mahdollinen huoltovelvollisuus.

3.

Lapsen huoltajuus

Lapsen huolto määräytyy vanhempien suhteen perusteella lapsen syntymän aikana, tuomioistuimen päätökselle tai vanhempien välisellä sopimuksella.

4.

Huostaanotto

Huostaanotossa lapsi otetaan pois vanhemmilta viimesijaisena keinona. Lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, jossa lapsi siirretään sijaishuoltoon.