Tapaamisoikeus: etävanhemmuus

Tapaamisoikeus pyrkii turvaamaan lapsen oikeuden pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu niin, että lapsi saa viettää aikaa etävanhemman kanssa esimerkiksi tämän luonaan, tai muulla tavalla pitää tähän yhteyttä. Näin pyritään edistämään lapsen ja etävanhemman välisen läheisen ja myönteisen suhteen säilyttämistä tai luomista. Tapaamisoikeus on nimenomaisesti lapsen oikeus etävanhemman tapaamiseen sen sijaan, että tapaamisoikeudella varmistettaisiin vanhemman oikeus tavata lastaan.

Lapsen tapaaminen

Lapsen tapaaminen etävanhemman kanssa voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että lapsi vierailee sen vanhemman luona, jonka luona hän ei asu. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia vierailujen ajankohdista, kestoista, ja tavasta, jolla lapsi matkustaa vanhempien välillä. Etävanhempi saa pitää lasta luonaan vain sovitun ajan.

Jos vanhempien välillä on esimerkiksi paljon riitoja ja heidän keskinäinen vuorovaikutus on haasteellista, voidaan lapsen vaihtotilanne suorittaa valvojan läsnä ollessa. Myöskin mikäli etävanhemmalla on ollut pahoinpitely- tai päihdetaustaa, tai ilmenee muita riskitekijöitä joiden vuoksi lapsen ja etävanhemman ei ole turvallista tavata kahden kesken, voidaan tapaamiset toteuttaa joko tuettuina tai valvottuina.

Koska tapaamisoikeus on lähtökohtaisesti lapsen oikeus, ei vanhempi voi mielensä mukaan käyttää tapaamisoikeutta unohtaen lapsen edun. Näin ollen jos tapaamisoikeutta toistuvasti laiminlyödään esimerkiksi siten, että etävanhempi ei tulekaan hakemaan lasta tai on muuten passiivinen tapaamisten suhteen, voi seurauksena olla sopimuksen muuttaminen. Tapaamisoikeutta voidaan tällöin supistaa ja viime kädessä se voidaan jopa evätä kokonaan, jos tapaaminen se ei olisi enää lapsen edun mukaista.

Myötävaikutusvelvollisuus

Se vanhempi, jonka luona lapsi asuu (ns. lähivanhempi) voi olla tapaamissopimuksen perusteella velvollinen myötävaikuttamaan lapsen ja etävanhemman tapaamista. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi siten, että lähivanhemman tehtävänä on kuljettaa lapsi tapaamaan toista vanhempaansa, tai järjestää lapselle matkalippu. Mikäli lähivanhempi laiminlyö tämän velvollisuuden, voidaan hänet sakon uhalla velvoittaa täyttämään myötävaikutusvelvollisuutensa.

Myös etävanhemmalla on myötävaikutusvelvollisuus, jota tämä voi laiminlyödä mm jättämällä lapsen hakematta luokseen. Tällaisissa tilanteissa etävanhempaa vastaan ei kuitenkaan voida hakea pakkotäytäntöönpanoa, sillä vanhemman ei ole pakko tavata lastaan. Tällaisen pakotetun tapaamisen ei myöskään voida katsoa olevan lapsen edun mukaista. Mikäli on sovittu että etävanhempi huolehtii lapsen kuljetuksesta luokseen, ei lähivanhemman vastuulla ole viedä lasta etävanhemmalle, mikäli tämä jättää lapsen hakematta. Toistuvat kuljetuksen laiminlyönnit voivat johtaa tapaamissopimuksen muuttamiseen.



Lue lisää lapsen huoltajuudesta.

Lähde §: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, HE 88/2018vp




Suomen Juristit Oy
07.10.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.