Rikoksesta epäillyn kuulustelu on osa rikoksen esitutkintaa. Epäillyn kuulusteluun voi päätyä varsin matalalla kynnyksellä. Rikoilmoistuksen kirjaamiseen riittää ”syytä epäillä” -kynnyksen ylittyminen. Esitutkintaviranomaisella on siten joko omien tutkimustensa tai rikoksen ilmoittajan… Lue lisää »
Voiko rikoksesta epäilty saada omaisuutensa mahdollisesti hukkaamiskieltoon ja vakuustakavarikkoon? Rikoksesta epäillyn omaisuutta voidaan määrätä hukkaamiskieltoon, jos on olemassa vaara, että epäilty pyrkii välttämään sakon, korvauksen tai menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen.… Lue lisää »
Epäillyn oikeudet esitutkinnassa on pääsääntöisesti ilmoitettava siinä vaiheessa kun ilmenee, että häntä epäillään rikoksesta. Ilmoitukset on kuitenkin annettava viimeistän ennen ensimmäistä kuulustelua. Epäillyn oikeudet esitutkinnassa Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa… Lue lisää »
Mikäli toinen tahallaan houkuttelee toisen tahalliseen rikokseen tai tämän rikoksen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan tämä yllytykseen syyllistynyt samalla tavoin kuin rikoksen tekijä, nk. rikokseen yllyttäminen.
Pidättämisen yleiset edellytykset ovat edellytyksiä, joiden on täytyttävä kaikissa tapauksissa. Perinteisesti pidättämisen edellytykset jaetaan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisessä rikoksestä epäillyn vapautta rajoitetaan pitämällä häntä kiinniotettuna esitutkinnan turvaamiseksi. Rikoksesta epäilty… Lue lisää »
Vaaditaanko pidättämiseen aina todennäköiset syyt? Toisinaan epäillyn säilöön ottaminen on erittäin tärkeää odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi. Pidätyksen edellytyksenä ei tällöin tarvitse olla todennäköiset syyt. Riittää kun pidätettävää on syytä epäillä… Lue lisää »