Rikoksesta epäillyn kuulustelu

Rikoksesta epäillyn kuulustelu on osa rikoksen esitutkintaa. Epäillyn kuulusteluun voi päätyä varsin matalalla kynnyksellä. Rikoilmoistuksen kirjaamiseen riittää ”syytä epäillä” -kynnyksen ylittyminen. Esitutkintaviranomaisella on siten joko omien tutkimustensa tai rikoksen ilmoittajan tai asianomistajan antaman selvityksen perusteella aihe epäillä rikosta.

Kuulustelu tapahtumana vaihtelee ja riippuu mm. tutkittavana olevasta rikoksesta kuulustelijasta ja kuulusteltavasta.

Rikoksesta epäillyn kuulustelu

Epäillylle on ilmoitettava hänen asemansa ja mistä teosta häntä epäillään. Epäillylle on myös kerrottava vaitiolo-oikeudesta ja sen käytön mahdollisista positiivisista ja negatiivisista seurauksista. Vaitiolo-oikeus on osa itsekriminointisuojaa, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse puhua itseään vastaan.

Kuulustelussa on kerrottava myös oikeudesta käyttää avustajaa ja milloin rikoksesta epäillylle voidaan määrätä puolustaja. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä jos se on ilmeisen tarpeeton. Ilmeisen tarpeeton ilmoitus on ainakin silloin, kun epäilty saapuu kuulusteluun avustajansa kanssa.

Kuulustelussa voidan käyttää myös kuulustelutodistajaa, joka voi olla toinen poliisimies. Valtaosassa kuulusteluita on kuitenkin vain kaksi osapuolta kuulustelija ja kuulusteltava. Kuulustelutodistajaa voi pyytää myös rikoksesta epäilty.

Kuulustelujärjestyksen ja kuulustelun kulun määrää kuulustelija. Kuulustelija voi poistaa kuulustelusta kuulustelua häiritsevät henkilöt.

Esitutkinnan pyrkimyksenä on selvittä sekä epäiltyä vastaan, että epäillyn puolesta puhuvat seikat. Tämä tarkoittaa, että kysymyksiin vastaamisen lisäksi kuulusteltavalla on mahdollisuus lausua myös omat mielipiteensä.

esitutkintalaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/

Nopeaa apua lakiasioihin.