Rikosprosessi

Asianomistajan oikeudet ›

Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta ja vahingonkorvausta. Asianomistajan asema rikosprosessissa, sekä oikeudet ja velvollisuudet on kuitenkin turvattu useilla eri tavoilla lainsäädännössä. Asianomistajan tulee ottaa huomioon myös erinäiset tähän asemaan liittyvät Lue lisää ›

Asianomistajan korvausvaatimukset ja velvollisuudet ›

Asianomistajan korvausvaatimus tarkoittaa yleensä vahingonkorvausvaatimusta. Mikäli syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia syyteasian yhteydessä, ei asianomistajan tarvitse edes saapua oikeudenkäyntiin esittämään vaatimuksiaan, ellei hänen henkilökohtainen paikallaolonsa ole välttämätöntä asian selvittämiseksi.  Syyttäjä ei kuitenkaan ota asianomistajan korvausvaatimuksia ajaakseen kaikissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, kun  asianomistaja on vastaajana saman rikosasian yhteydessä, jolloin oikeudenkäynnissä on vähintään kaksi vastaajaa kohdistamassa korvausvaatimuksia Lue lisää ›

Ajallinen soveltuvuus on tarkoin säännelty ›

Mitä lakia sovelletaan? Ajallinen soveltuvuus on tärkeä lähtökohta muun muassa rikosoikeudessa. Periaate tulee sovellettua tilanteissa, missä lakeja muutetaan ja rikosasia ratkaistaan myöhemmin, silloin voimassaolevan rikoslain valossa. Ajallinen soveltuvuus tarkoittaa, että kun pitää ratkaista mitä versiota käytetään rikosasiaa tuomitessa, pääsääntö on, että sovelletaan tekohetken lakia. On myös mahdollista, että muuttunut laki johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen Lue lisää ›

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Poissaolokäsittely rikosprosessissa ›

Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja toimivuutta. Asia voidaan ensinnäkin tutkia ja ratkaista vastaajan eli syytetyn poissaolosta huolimatta, kun vastaajan läsnäolo ei ole tarpeen asian selvittämiseksi ja hänet on kutsuttu tuomioistuimeen Lue lisää ›

Kirjallinen menettely rikosprosessissa ›

Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Kirjallisen menettelyn edellytykset Kirjallinen menettely on mahdollinen vain syyttäjän ajamissa rikosjutuissa. Kirjallinen menettely edellyttää myös, että syytetyn tulee olla täysi-ikäinen. Jos syytetty ei teon tehdessään ollut Lue lisää ›

Suullinen valmistelu rikosprosessissa ›

Rikosprosessissa perustan asian käsittelylle tuomioistuimessa muodostaa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkinta. Suullinen valmistelu järjestetään vain poikkeuksellisesti. Vaikeissa rikosjutuissa tulee kuitenkin pääsääntöisesti toimittaa suullinen valmistelu, joka koskee joko kaikkia juttuun liittyviä kysymyksiä tai vain osaa niistä. Asiassa on toimitettava suullinen valmistelu, jos pääkäsittelyn keskittämisen turvaaminen sitä erityisestä syystä edellyttää (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, ROL 10:5.1). Keskitysperiaatteen Lue lisää ›

Laillisuusperiaate rikosoikeudessa ›

Laillisuusperiaate jaetaan neljään alaperiaatteeseen Laillisuusperiaate jaetaan neljään eri periaatteeseen, praeter legem- kielto, analogikielto, taannehtivuuskielto ja epätäsmällisyyskielto. Laillisuusperiaate on säädetty sekä perustuslaissa että rikoslaissa: PL 8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on Lue lisää ›

Näytön perustelemisen vaiheet ›

Näytön perustelemisen vaiheet on esitelty tässä artikkelissa. Perustelemisen vaiheisuus helpottaa näyttökysymysten hallintaa. Oikeudenkäymiskaaren (siviilijutut) ja laki rikosasioiden oikeudenkäynnistä (rikosasiat) mukaan tuomiossa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi toteen tai jäänyt näyttämättä. Näytön perustelemisen vaiheet Näytön perusteleminen voidaan jakaa kolmeen osaan; a) Näytön selostamiseen (selostetaan sisältö) b) Varsinaisen näytön arviointiin  (todisteiden harkinta pää- Lue lisää ›

Näyttökynnys eli tuomitsemiskynnys ›

Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko. oikeustosiseikastosta. Tästä riippuu se voidaanko ko. faktapremissi asettaa tuomion perusteeksi. Milloin näyttökynnys ei ylity tuomioistuin joutuu ottamaan asiaan kantaa joka tapauksessa. Tuomari on oikeutettu ja Lue lisää ›