Lainvoima ja oikeusvoima ovat toisiaan lähellä olevia prosessioikeudellisia käsitteitä. Lainvoima tarkoittaa sitä, että tuomioon ei voi enää hakea muutosta. Jos tuomioistuimen tuomioon ei haeta muutosta valitusaikana, tuomio saa lainvoiman. Eli… Lue lisää »
Kanne nimitystä käytetään oikeusjutun kantajan (siviilijutuissa, rikosjutuissa syyttäjä tai asianomistaja) esittämää vaatimusta vastaajan tuomitsemista. Kanteen osat ovat vaatimus ja perusteet. Kannevaatimuksessa esitetään se oikeusseuraamus, johon kantaja pyrkii. Perusteissa taas esitetään… Lue lisää »
Haastetiedoksianto on yksi tapa suorittaa tiedoksianto todisteellisesti. Tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat tärkeät asiat, kuten istuntokutsut tiedoksi riittävän ajoissa. Haastetiedoksianto – käyttötavat Jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta,… Lue lisää »
Tuomioistuin ottaa käsiteltäväkseen vain asian, jonka käsittelemiseen sillä on toimivalta. Tuomioistuin ratkaisee itsenäisesti kysymyksen toimivaltaisuudestaan. Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa)… Lue lisää »
Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjajulkisuus oikeudenkäynnissä on osa julkisuusperiaatetta. Salassapito liittyy joko suoraan jonkun lain määräyksiin salassapidosta, tietojen arkaluonteisuuteen tai osapuolten yksityiselämän suojaan. Salassapitoon tarvitaan tuomioistuimen päätös. Tuomioistuin voi pyynnöstä… Lue lisää »
Oikeusprosessissa voi tulla eteen tilanne, jossa vastaajana tai kantajana oleva henkilö vaihtuu kesken oikeudenkäynnin. Asianosaisen vaihtuminen tapahtuu asianosaisseuraannon perusteella. Seuraanto edellyttää yleensä jokin tapahtuma, joka siirtää asianosainen oikeudet ja velvoitteet toiselle… Lue lisää »
Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta… Lue lisää »
Asianomistajan korvausvaatimus tarkoittaa yleensä vahingonkorvausvaatimusta. Mikäli syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia syyteasian yhteydessä, ei asianomistajan tarvitse edes saapua oikeudenkäyntiin esittämään vaatimuksiaan, ellei hänen henkilökohtainen paikallaolonsa ole välttämätöntä asian selvittämiseksi. Syyttäjä ei… Lue lisää »
Tuomioistuinjärjestelmä? Missä asioit? Suomessa tuomioistuimet jaotellaan vakiintuneesti yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisinä alioikeuksina toimivat käräjäoikeudet. Ne käsittelevät riita- ja rikosjuttuja. Muutoksenhakuasteena ovat hovioikeudet eli käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hoviin.… Lue lisää »
Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko.… Lue lisää »