Rikosoikeus, rikosprosessi

Ammattimainen kätkemisrikos on laajaa toimintaa ›

Mikä on ammattimainen kätkemisrikos? Hän, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava rangaistukseen ammattimaisesta kätkemisrikoksesta. Ammattimaisen kätkemisrikoksen edellytyksenä on, että toiminta on laajamittaista ja ammattimaista. Ammattimaisesta kätkemisrikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Ammattimaisen kätkemisrikoksen Lue lisää ›

Alaisen aiheuttama rikos tulee ilmoittaa viranomaisille ›

Ilmoittamatta jättäminen on rikos Joskus rikoksia syntyy myös työpaikalla. Sotilaallinen tai muu esimies, joka joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan alaisen tekemäksi epäillyn rikoksen, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen, jonka pituus vaihtelee neljästätoista päivästä kahteen vuoteen. Ketä tuomitaan? Jotta esimiestä voidaan tuomita edellytetään, että esimies Lue lisää ›

Ajokielto voidaan määrätä myös ehdollisena ›

Ajokielto voi olla myös ehdollinen Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle henkilölle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy. Ehtona on, ettei teosta saa aiheutua vaaraa toisten turvallisuudelle. Ehdollista ajokieltoa ei voida hyödyntää tilanteessa, jossa kuljettajalla jo tekohetkellä on ajokielto tai väliaikainen Lue lisää ›

Ajallinen soveltuvuus on tarkoin säännelty ›

Mitä lakia sovelletaan? Ajallinen soveltuvuus on tärkeä lähtökohta muun muassa rikosoikeudessa. Periaate tulee sovellettua tilanteissa, missä lakeja muutetaan ja rikosasia ratkaistaan myöhemmin, silloin voimassaolevan rikoslain valossa. Ajallinen soveltuvuus tarkoittaa, että kun pitää ratkaista mitä versiota käytetään rikosasiaa tuomitessa, pääsääntö on, että sovelletaan tekohetken lakia. On myös mahdollista, että muuttunut laki johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen Lue lisää ›

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Poissaolokäsittely rikosprosessissa ›

Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja toimivuutta. Asia voidaan ensinnäkin tutkia ja ratkaista vastaajan eli syytetyn poissaolosta huolimatta, kun vastaajan läsnäolo ei ole tarpeen asian selvittämiseksi ja hänet on kutsuttu tuomioistuimeen Lue lisää ›

Kirjallinen menettely rikosprosessissa ›

Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Kirjallisen menettelyn edellytykset Kirjallinen menettely on mahdollinen vain syyttäjän ajamissa rikosjutuissa. Kirjallinen menettely edellyttää myös, että syytetyn tulee olla täysi-ikäinen. Jos syytetty ei teon tehdessään ollut Lue lisää ›

Suullinen valmistelu rikosprosessissa ›

Rikosprosessissa perustan asian käsittelylle tuomioistuimessa muodostaa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkinta. Suullinen valmistelu järjestetään vain poikkeuksellisesti. Vaikeissa rikosjutuissa tulee kuitenkin pääsääntöisesti toimittaa suullinen valmistelu, joka koskee joko kaikkia juttuun liittyviä kysymyksiä tai vain osaa niistä. Asiassa on toimitettava suullinen valmistelu, jos pääkäsittelyn keskittämisen turvaaminen sitä erityisestä syystä edellyttää (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, ROL 10:5.1). Keskitysperiaatteen Lue lisää ›

Laillisuusperiaate rikosoikeudessa ›

Laillisuusperiaate jaetaan neljään alaperiaatteeseen Laillisuusperiaate jaetaan neljään eri periaatteeseen, praeter legem- kielto, analogikielto, taannehtivuuskielto ja epätäsmällisyyskielto. Laillisuusperiaate on säädetty sekä perustuslaissa että rikoslaissa: PL 8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on Lue lisää ›

Näytön perustelemisen vaiheet ›

Näytön perustelemisen vaiheet on esitelty tässä artikkelissa. Perustelemisen vaiheisuus helpottaa näyttökysymysten hallintaa. Oikeudenkäymiskaaren (siviilijutut) ja laki rikosasioiden oikeudenkäynnistä (rikosasiat) mukaan tuomiossa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi toteen tai jäänyt näyttämättä. Näytön perustelemisen vaiheet Näytön perusteleminen voidaan jakaa kolmeen osaan; a) Näytön selostamiseen (selostetaan sisältö) b) Varsinaisen näytön arviointiin  (todisteiden harkinta pää- Lue lisää ›