Mikä on ammattimainen kätkemisrikos? Hän, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava… Lue lisää »
Rikoksesta epäillyn kuulustelu on osa rikoksen esitutkintaa. Epäillyn kuulusteluun voi päätyä varsin matalalla kynnyksellä. Rikoilmoistuksen kirjaamiseen riittää ”syytä epäillä” -kynnyksen ylittyminen. Esitutkintaviranomaisella on siten joko omien tutkimustensa tai rikoksen ilmoittajan… Lue lisää »
Poliisirikosten tutkinnanjohtaja on pääsääntöisesti syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa aina kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa myös asiaa tutkivat käytännön tutkintatoimenpiteitä tekevät tutkijat tulevat muualta kuin rikokseen… Lue lisää »
Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa voi olla pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet määritellään pakkokeinolaissa. Tutkinnanjohtajan tehtäviä ja vastuita käsitellään viimeisessä kappaleessa. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet Niitä ovat poliisissa; poliisiylijohtaja, Poliisihallituksen poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja,… Lue lisää »
Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Suomessa 15-vuotta. Vain iältään 15 vuotta täyttänyt voi näin ollen saada rikoksesta rangaistuksen. Lapsi voi kuitenkin syyllistyä ”rikolliseen tekoon”, vaikka ei voi tehdä ”rikosta” sanan oikeudellisessa… Lue lisää »
Epäillyn oikeudet esitutkinnassa on pääsääntöisesti ilmoitettava siinä vaiheessa kun ilmenee, että häntä epäillään rikoksesta. Ilmoitukset on kuitenkin annettava viimeistän ennen ensimmäistä kuulustelua. Epäillyn oikeudet esitutkinnassa Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa… Lue lisää »
Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat riippuen tuomioistuista, prosessilajista ja käsiteltävästä asiasta. Ratkaisulla oikeus joko hyväksyy tai hylkää valituksen tai jättää sen tutkimatta. Ratkaisu voi olla myös se, että asia jätetään sillensä.… Lue lisää »
Res judicata tarkoittaa tuomion oikeusvoimaa, ja toisaalta sen vaikutusta. Oikeusvoimalla tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen antama lopullinen ja lainvoimainen tuomio saa sitovan vaikutuksen. Oikeusvoimavaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Negatiivisella oikeusvoimavaikutuksella… Lue lisää »
Ne bis in idem on latinankielinen lause, joka käännetään suomeksi ”ei kahdesti samassa asiassa”. Ne bis in idem -kielto on yksi oikeudenkäynnin perussäännöistä. Tämä niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta ilmentävä periaate kieltää… Lue lisää »
Näytön perustelemisen vaiheet on esitelty tässä artikkelissa. Perustelemisen vaiheisuus helpottaa näyttökysymysten hallintaa. Oikeudenkäymiskaaren (siviilijutut) ja laki rikosasioiden oikeudenkäynnistä (rikosasiat) mukaan tuomiossa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi… Lue lisää »