Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa voi olla pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet määritellään pakkokeinolaissa. Tutkinnanjohtajan tehtäviä ja vastuita käsitellään viimeisessä kappaleessa. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet Niitä ovat poliisissa; poliisiylijohtaja, Poliisihallituksen poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja,… Lue lisää »
Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Suomessa 15-vuotta. Vain iältään 15 vuotta täyttänyt voi näin ollen saada rikoksesta rangaistuksen. Lapsi voi kuitenkin syyllistyä ”rikolliseen tekoon”, vaikka ei voi tehdä ”rikosta” sanan oikeudellisessa… Lue lisää »
Epäillyn oikeudet esitutkinnassa on pääsääntöisesti ilmoitettava siinä vaiheessa kun ilmenee, että häntä epäillään rikoksesta. Ilmoitukset on kuitenkin annettava viimeistän ennen ensimmäistä kuulustelua. Epäillyn oikeudet esitutkinnassa Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa… Lue lisää »
Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat riippuen tuomioistuista, prosessilajista ja käsiteltävästä asiasta. Ratkaisulla oikeus joko hyväksyy tai hylkää valituksen tai jättää sen tutkimatta. Ratkaisu voi olla myös se, että asia jätetään sillensä.… Lue lisää »
Res judicata tarkoittaa tuomion oikeusvoimaa, ja toisaalta sen vaikutusta. Oikeusvoimalla tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen antama lopullinen ja lainvoimainen tuomio saa sitovan vaikutuksen. Oikeusvoimavaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Negatiivisella oikeusvoimavaikutuksella… Lue lisää »
Ne bis in idem on latinankielinen lause, joka käännetään suomeksi ”ei kahdesti samassa asiassa”. Ne bis in idem -kielto on yksi oikeudenkäynnin perussäännöistä. Tämä niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta ilmentävä periaate kieltää… Lue lisää »
Näytön perustelemisen vaiheet on esitelty tässä artikkelissa. Perustelemisen vaiheisuus helpottaa näyttökysymysten hallintaa. Oikeudenkäymiskaaren (siviilijutut) ja laki rikosasioiden oikeudenkäynnistä (rikosasiat) mukaan tuomiossa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi… Lue lisää »
Rikosprosessissa perustan asian käsittelylle tuomioistuimessa muodostaa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkinta. Suullinen valmistelu järjestetään vain poikkeuksellisesti. Vaikeissa rikosjutuissa tulee kuitenkin pääsääntöisesti toimittaa suullinen valmistelu, joka koskee joko kaikkia juttuun… Lue lisää »
Esitutkinnassa käytettävä kieli on kansalaisen oikeusaseman kannalta varsin merkityksellinen. On luonnollista, että kaksikielisessä valtiossa palveluja tarjotaan molemmilla kielillä. Perustuslain mukainen oikeus omaan kieleen Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa… Lue lisää »
Hypoteesimetodi on yksi tapa jäsentää näytön arviointia. Se tulee kysymykseen lähinnä rikosjuttujen näytön arvioinnissa. Menetelmä perustuu vaihtoehtoisten hypoteesien poissuljentaan, jossa todistusharkinnan tarkoitus on testata muodostaako esitetty ja selvitetty todistusteema ainoan järkevän… Lue lisää »