Rikosprosessissa perustan asian käsittelylle tuomioistuimessa muodostaa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkinta. Suullinen valmistelu järjestetään vain poikkeuksellisesti. Vaikeissa rikosjutuissa tulee kuitenkin pääsääntöisesti toimittaa suullinen valmistelu, joka koskee joko kaikkia juttuun… Lue lisää »
Esitutkinnassa käytettävä kieli on kansalaisen oikeusaseman kannalta varsin merkityksellinen. On luonnollista, että kaksikielisessä valtiossa palveluja tarjotaan molemmilla kielillä. Perustuslain mukainen oikeus omaan kieleen Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa… Lue lisää »
Hypoteesimetodi on yksi tapa jäsentää näytön arviointia. Se tulee kysymykseen lähinnä rikosjuttujen näytön arvioinnissa. Menetelmä perustuu vaihtoehtoisten hypoteesien poissuljentaan, jossa todistusharkinnan tarkoitus on testata muodostaako esitetty ja selvitetty todistusteema ainoan järkevän… Lue lisää »
Sähköinen rikosilmoitus on nimitys rikosilmoitukselle, joka tehdään verkossa sähköisesti. Rikosilmoituksen voi tehdä myös käymällä paikalla poliisin palvelupäivystyksessä. Jos poliisi saa tietoonsa tehtävällä tai valvonnan yhteydessä tiedon virallisen syytteen alaisesta rikoksesta… Lue lisää »
Kiinniotetulle tehtävät ilmoitukset ovat merkityksellisiä ennen kaikkea sen vuoksi, että kiinniotettu tulee tietoiseksi oikeuksistaan. Henkilön vapaudenmenetys voi olla lyhytaikainen ja johtua esim. häiriköimisestä humalassa tai se voidaan tehdä henkilön itsensä… Lue lisää »
Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa on laissa määriteltyä. Edunvalvojan tehtävänä on valvoa, että lapsen edut ja oikeudet toteutuvat sellaisena, kuin ne lapselle kuuluvat. Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa – tuomioistuin määrää Tuomioistuimen… Lue lisää »
Lapsen kohtelu esitutkinnassa on merkityksellistä, koska lapsi on ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi herkkä ja esim. helposti johdateltavissa. Toisaalta jo esitutkinta kuulusteluineen voi olla lapselle psyykkisesti raskas kokemus. Lapsen kohtelu esitutkinnassa… Lue lisää »
Rikosilmoituksen kirjaaminen on tehtävä viipymättä, kun rikos tai tapahtuma tulee esitutkintaviranomaisen tietoon. Ilmoitus on kirjattava lähtökohtaisesti kun ilmoittaja epäilee tapahtumaa rikokseksi. Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai… Lue lisää »
Esteellisyysperusteet esitutkinnassa muodostavat virkamiehen esteellisyyden. Menettelyllisesti esteellisyydestä päättää virkamies itse tai tutkinnanjohtaja; tätä käsittelevään artikkeliin on linkki alla. Esteellisyys esitutkinnassa – esteellisyyden poistava menettely Esteellisyysperusteet esitutkinnassa Esitutkintavirkamies on esteellinen… Lue lisää »
Esteellisyys esitutkinnassa estää esitutkintaan osallistumisen. Tutkinnanjohtaja, tutkija ja muu esitutkintaviranomaisen virkamies eivät saa esteellisinä osallistua esitutkintaan. Esteellisyys voi liittyä esim. siihen, että virkamies on asiassa asianosainen. Asianosaisuus ei välttämättä tarkoita suoraan… Lue lisää »