Rikosasian käsittelyn julkisuus liittyy julkisuusperiaatteeseen

Rikosasian käsittelyn julkisuus on osa julkisuusperiaatetta. Käsittelyn julkisuudella tarkoitetaan tässä vain käsittelyn yleisöjulkista osaa. Yleisöjulkisuus koskee vain asian suullista käsittelyä. Tällaisia käsittelyjä ovat pääkäsittely, valmisteluistunto, katselmus ja muu oikeudenkäyntitilaisuus, jossa… Lue lisää »

Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen

Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen on tehtävä jos pääkäsittelyn toimittamiselle havaitaan este. Tällöin määrätään uusi käsittelypäivä. Peruuttaminen voi johtua mm. siitä, että haasteita tai kutsuja ei ole saatu toimitettua. Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen… Lue lisää »

Kuulemisperiaatteen merkitys rikosprosessissa

Kuulemisperiaatteen merkitys korostaa osapuolten tasavertaista prosessuaalista asemaa. Tasavertaisuusperiaate on lähtökohtaisesti prosessilajista riippumaton. Tässä keskitymme kuitenkin vaikutuksiin rikosprosessissa. Vastapuolten tasavertaisuusperiaatten mukaisesti ketään ei menettelyllisesti saa suosia toisen kustannuksella. Rikosprosessissa jutun kantaja… Lue lisää »

Syyttömyysolettama – merkitys rikosprosessissa

Syyttömyysolettama tarkoittaa menettelyllistä lähtökohtaa, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes syyllisyys on laillisesti näytetty toteen. Syyttömyysolettaman merkitys on esitutkintavaiheessa korostunutta. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että… Lue lisää »

Rikosprosessin vaiheet esitutkinnasta täytäntöönpanoon

Rikosprosessin vaiheet voidan jakaa neljään; esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ja rangaistusten täytäntöönpano. Joissakin yhteyksissä rikosprosessilla tarkoitetaan vain rikoksen oikeudenkäyntikäsittelyä. Prosessi alkaa kuitenkin jo huomattavasti aiemmin. Rikosprosessin vaiheet: 1. Esitutkinta Rikosprosessi alkaa… Lue lisää »

Rikosprosessin tavoitteet ovat moninaiset

Rikosprosessin tavoitteet kertovat sen mihin prosessilla pyritään. Tärkeimpänä rikosprosessin funktiona pidetään rikosvastuun toteutumista. Uhka rangaistuksesta ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja käsitystä kielletyn ja sallitun toiminnan rajoista. Pelkät kiellot itsessään ovat osoittautuneet… Lue lisää »

Suomalainen oikeuslaitos: Kulmakivenä hyvä oikeusturva

Voiko suomalaiseen oikeuslaitokseen luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos… Lue lisää »

Rikosasian käsittely: Pääkäsittely

Miten rikosjutun käsittely pääkäsittelyssä etenee? Rikosasia ratkaistaan suullisessa pääkäsittelyssä. Rikosjutun käsittely etenee karkeasti ottaen seuraavassa järjestyksessä: Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän… Lue lisää »

Rikos: Tuomitun rangaistuksen raukeaminen

Rikoksesta tuomittu rangaistus tulee toimeenpanna määrätyssä ajassa lainvoimaisen tuomion antamispäivästä lukien. Muussa tapauksessa määrätty vankeusrangaistus raukeaa. Ajallinen rajoitus toimeenpanna rikoksesta tuomittu rangaistus on porrastettu kyseessä olevan rikoksen vakavuuden mukaan. Mikäli… Lue lisää »

Rikos: Tuomari ja tuomitseminen

Kuka minut tuomitsee, jos teen rikoksen? Pienehköt rikosasiat voi ratkaista yksi tuomari. Muut rikosasiat ratkaisee yhden tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano. Kokoonpano voi laajoissa rikosjutuissa olla vahvistettu yhdellä tuomarilla ja… Lue lisää »