Rikosoikeus on lähtökohtaisesti kansallinen oikeudenala mutta rikollisuus ei kuitenkaan kunnioita valtioiden rajoja. Esimerkiksi Suomen kansalainen voi syyllistyä rikokseen ulkomailla ja palata Suomeen ennen asian käsittelyä, jolloin Suomen on valittava Suomen lain… Lue lisää »
Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta… Lue lisää »
Asianomistajan korvausvaatimus tarkoittaa yleensä vahingonkorvausvaatimusta. Mikäli syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia syyteasian yhteydessä, ei asianomistajan tarvitse edes saapua oikeudenkäyntiin esittämään vaatimuksiaan, ellei hänen henkilökohtainen paikallaolonsa ole välttämätöntä asian selvittämiseksi. Syyttäjä ei… Lue lisää »
Oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa on asianosaisella. Asianosainen voi käyttää valitsemaansa avustajaa. Jos asianosainen on rikoksesta epäilty, on tälle ilmoitettava mainitusta oikeudesta. Myös asianomistajalle on ennen hänen kuulemistaan kirjallisesti ilmoitettava mainitusta oikeudesta,… Lue lisää »
Tuomioistuinjärjestelmä? Missä asioit? Suomessa tuomioistuimet jaotellaan vakiintuneesti yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisinä alioikeuksina toimivat käräjäoikeudet. Ne käsittelevät riita- ja rikosjuttuja. Muutoksenhakuasteena ovat hovioikeudet eli käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hoviin.… Lue lisää »
Ilmoittamatta jättäminen on rikos Joskus rikoksia syntyy myös työpaikalla. Sotilaallinen tai muu esimies, joka joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan… Lue lisää »
Ulkomailla tehty rikos voi tulla esitutkintaan Suomessa. Ensimmäisenä dellytyksenä on, että rikokseen voidaan soveltaa Suomen lakia. Jos rikos on suomalaisen rikosoikeusjärjestelmän alla, myös esitutkinta voidaan tällöin suorittaa. Ulkomailla tehty rikos… Lue lisää »
Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko.… Lue lisää »
Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12… Lue lisää »
Asianosaisjulkisuus rikosasiassa kertoo sen, ketkä ovat oikeutettuja saamaan meneillään olevasta esitutkinnasta tietoja. Lähtökohtaisesti asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka… Lue lisää »