Rikosoikeudessa rikosvastuu perustuu lähtökohtaisesti tahallisuuteen tai tuottamukseen. Pääsääntönä on, että rikoslain mukaan rangaistavaksi säädetyt teot ovat rangaistavia vain tahallisina, ellei laissa ole erikseen säädetty myös tuottamuksellisesta rangaistusvastuusta. Tahallisuuden merkitys on rikosoikeudessa keskeinen, koska se erottaa rangaistavan tahallisen toiminnan esimerkiksi huolimattomuudesta johtuvista teoista.
Tahallisuutta koskeva yleissäännös löytyy rikoslain 3 luvun 6 §:stä. Sen mukaan teko on tahallinen, jos tekijä on tarkoittanut aiheuttaa rikoksen tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tai pitänyt seurauksen syntymistä varsin todennäköisenä.
TAHALLISUUDEN ASTEET
Rikosoikeudessa tahallisuus jaetaan kolmeen eri asteeseen: tarkoitustahallisuuteen, varmuustahallisuuteen ja todennäköisyystahallisuuteen.
Tarkoitustahallisuudessa tekijän tavoitteena on nimenomaan aiheuttaa rikoksen tunnusmerkistön mukainen seuraus. Seuraus ei ole vain mahdollinen lopputulos, vaan tekijän toiminnan tarkoitus. Esimerkiksi henkilö, joka aiheuttaa toiselle vamman tarkoituksena vahingoittaa tätä, toimii tarkoitustahallisesti.
Varmuustahallisuudessa tekijä ei välttämättä tavoittele seurausta itsessään, mutta tietää sen syntyvän varmasti tai pitää sitä tarkoitettuun seuraukseen välttämättömästi liittyvänä. Esimerkiksi henkilö, joka sytyttää rakennuksen tuleen tietäen varmasti jonkun olevan sisällä, toimii varmuustahallisuuden perusteella.
Todennäköisyystahallisuudessa tekijä pitää seurauksen syntymistä varsin todennäköisenä, mutta ei välttämättä tavoittele sitä. Todennäköisyystahallisuus muodostaa tahallisuuden alarajan. Tahallisuuden asteista tarkoitustahallisuus on moitittavuudeltaan vakavin ja todennäköisyystahallisuus lievin.
Tahallisuuden ja tuottamuksen välinen raja perustuu erityisesti siihen, kuinka todennäköisenä tekijä piti seurauksen syntymistä. Tahallisuuden alarajana pidetään sitä, että tekijä on pitänyt seurauksen syntymistä varsin todennäköisenä. Arviointi tehdään tekijän oman käsityksen perusteella tekohetkellä vallinneissa olosuhteissa. Ratkaisevaa ei ole se, mitä ulkopuolinen henkilö olisi pitänyt todennäköisenä, vaan se, mitä tekijän voidaan osoittaa ymmärtäneen tilanteesta. Jos tekijä pitää sekä seurauksen syntymistä että sen syntymättä jäämistä yhtä mahdollisina vaihtoehtoina, tekoa ei yleensä voida pitää tahallisena. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi tuottamuksesta.
MIHIN TAHALLISUUS KOHDISTUU?
Tahallisuuden asteiden lisäksi sillä on väliä, mihin tahallisuus kohdistuu. Rikoslain 3 luvun 6 § koskee erityisesti seuraustahallisuutta eli sitä, tiesikö tekijä tai ymmärsikö hän, millaisia seurauksia hänen teostaan voi aiheutua.
Tämän lisäksi rikosoikeudessa arvioidaan myös olosuhdetahallisuutta. Olosuhdetahallisuus tarkoittaa, että tekijän on pidettävä rikoksen kannalta olennaista olosuhdetta varsin todennäköisenä. Olosuhdetahallisuudesta ei kuitenkaan ole nimenomaista lainkohtaa, vaan se perustuu oikeuskäytäntöön.
Olosuhdetahallisuudella tarkoitetaan sitä, että tekijä on tietoinen rikoksen tunnusmerkistöön liittyvistä muista seikoista, kuten esimerkiksi uhrin ominaisuuksista tai teon kohteen laadusta. Esimerkiksi seksuaalirikoksessa tekijän täytyy tietää tai ymmärtää, että uhri on alle 16-vuotias. Jos tekijä on perustellusti luullut uhrin olevan vanhempi, kyse voi olla tunnusmerkistöerehdyksestä, jolloin tekoa ei välttämättä katsota tahalliseksi.
Tahallisuus edellyttää, että tekijä tietää tai ymmärtää rikoksen tunnusmerkistön kannalta olennaiset seikat. Jos henkilö erehtyy tällaisesta seikasta, kyse on tunnusmerkistöerehdyksestä. Tahallisuutta ei kuitenkaan poista tarkoituksellinen tietämättömyys eli tilanne, jossa henkilö tietoisesti välttää selvittämästä sellaisia seikkoja, joista hänellä olisi ollut syytä ottaa selvää.
TAHALLISUUDEN ARVIOIMINEN OIKEUDESSA
Tahallisuus liittyy henkilön sisäiseen mielentilaan, joten sitä ei voida yleensä havaita suoraan. Siksi tuomioistuimet arvioivat tahallisuutta ulkoisten olosuhteiden perusteella. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi:
- teon laatu ja tekotapa
- käytetty väkivalta tai vaarallisuus
- teon kohdistuminen ja olosuhteet
- tekijän toiminta ennen tekoa ja sen jälkeen
- tekijän oma kertomus tapahtumista.
Esimerkiksi vakavan väkivallanteon yhteydessä arvioidaan, onko tekijän täytynyt ymmärtää seurauksen olevan varsin todennäköinen. Kaikki vakavat seuraukset eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita tahallisuutta, vaan arviointi tehdään aina kokonaisuutena.
Tahallisuuden aste vaikuttaa myös rangaistuksen ankaruuteen. Rikosoikeudessa rangaistuksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen ja tekijän syyllisyyteen. Mitä vahvemmin tekijä on pyrkinyt aiheuttamaan seurauksen tai mitä tietoisemmin hän on hyväksynyt riskin, sitä moitittavampana tekoa yleensä pidetään. Tarkoitustahallisuudella tehty teko on yleensä moitittavampi kuin teko, jossa seuraus on hyväksytty vain todennäköisenä.
TAHALLISUUS JA VAHINGONKORVAUS
Tahallisuuden merkitys on erilainen vahingonkorvausoikeudessa kuin rikosoikeudessa. Rikosoikeudessa tahallisuus on usein rikosvastuun edellytys, kun taas vahingonkorvauslaissa sekä tahallinen että tuottamuksellinen vahingon aiheuttaminen johtavat lähtökohtaisesti korvausvelvollisuuteen. Tämän vuoksi tahallisuuden merkitys tai aste ei ole yleensä vastuun syntymisen kannalta yhtä ratkaiseva kuin rikosoikeudessa.
Vahingonkorvauslaissa ei ole erillistä tahallisuuden määritelmää. Käytännössä tahallisuutta voidaan kuitenkin arvioida samankaltaisten perusteiden avulla kuin rikosoikeudessa. Tahallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vahinko on ollut teon tarkoitus, sen syntyminen on tiedetty varmaksi tai sitä on pidetty varsin todennäköisenä. Vaikka tahallisuus ja tuottamus johtavat yleensä samaan korvausvastuuseen, tahallisuudella on merkitystä erityisesti korvauksen sovittelun, puhtaan varallisuusvahingon ja läheisten kärsimyskorvauksen kannalta.
Jos sinulle on sattunut vahinkoa tai olet joutunut rikoksen uhriksi, voit olla meihin yhteydessä. Arvioimme tilanteesi ja tarjoamme alkuselvityksen veloituksetta.
Suomen Juristit
Lakitiimi
24.7.2026
Nopeaa apua lakiasioihin.