Rikosoikeudellinen vastuu ja vastuuvapaus

Alaisen aiheuttama rikos tulee ilmoittaa viranomaisille ›

Ilmoittamatta jättäminen on rikos Joskus rikoksia syntyy myös työpaikalla. Sotilaallinen tai muu esimies, joka joka jättää ryhtymättä tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin saattaakseen viranomaisten tutkittavaksi tosiasiallisesti hänen määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan alaisen tekemäksi epäillyn rikoksen, tuomitaan sakkoon tai vankeuteen, jonka pituus vaihtelee neljästätoista päivästä kahteen vuoteen. Ketä tuomitaan? Jotta esimiestä voidaan tuomita edellytetään, että esimies Lue lisää ›

Alaikäisen vastuu aiheuttamastaan vahingosta ›

Suomessa vahingonkorvausvastuun syntymiselle ei ole asetettu tiettyä ikärajaa, jonka vuoksi myös alaikäinen voi joutua korvausvastuuseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkorvausvastuu, ovat kaksi eri asiaa. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa henkilön täytettyään 15 vuotta. Tämä tarkoittaa, että 15 vuotias voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Sen sijaan henkilön ollessa alle 15 vuotta hän on vahingonkorvausvelvollinen, mutta Lue lisää ›

Rikoksesta epäillyn oikeudet esitutkinnassa ›

Epäillyn oikeudet esitutkinnassa on pääsääntöisesti ilmoitettava siinä vaiheessa kun ilmenee, että häntä epäillään rikoksesta. Ilmoitukset on kuitenkin annettava viimeistän ennen ensimmäistä kuulustelua. Epäillyn oikeudet esitutkinnassa Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa. Lähtökohtaisesti avustajalla on oikeus olla läsnä ensimmäisestä kuulustelusta lähtien. Epäillyllä on oikeus saada pyynnöstään puolustaja, jos häntä epäillään tai hänelle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, josta Lue lisää ›

Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15-vuotta ›

Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Suomessa 15-vuotta. Vain iältään 15 vuotta täyttänyt voi näin ollen saada rikoksesta rangaistuksen. Lapsi voi kuitenkin syyllistyä ”rikolliseen tekoon”, vaikka ei voi tehdä ”rikosta” sanan oikeudellisessa merkityksessä. Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja ei estä viranomaisia toimimasta Esitutkinta voidaan suorittaa myös rikollisen teon vuoksi. Esitutkintaviranomainen voi suorittaa esitutkinnan alle 15-vuotiaan tekemän rikollisen teon johdosta. Lue lisää ›

Pakkotila on yksi rikosten oikeuttamisperusteista ›

Pakkotila voi oikeuttaa joissakin tilanteissa rikoksen. Tämä tarkoittaa, ettei teko ole rangaistavaa, vaikka teonkuvaus täyttääkin jonkun rikoslain tunnusmerkistön. Sisältö Oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava. Huomioon on otettava pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä Lue lisää ›

Hätävarjelu on puolustusteko, joka voi oikeuttaa rikoksen ›

Hätävarjelu on oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tehty tarpeellinen puolustusteko. Se on yksi rikosten oikeuttamisperuste. Hätävarjelu ei voi tapahtua jälkikäteen Hätävarjelu voi oikeuttaa rikollisen toiminnan, jos sillä torjutaan oikeudeton hyökkäys, joka juuri alkamassa tai meneillään oleva. Näin ollen esim. pyörävarkaan kiinniottamiseen liittyvä pahoinpitely ei voi tulla oikeutetuksi hätävarjelun perusteella, vaikka toisen omaisuuteen oikeudettomasti kajotaankin. Tyypillisesti hätävarjeluun vedotaan Lue lisää ›

Vastuuvapausperusteet rikosasiassa: Voimakeinojen käyttö ›

Voimakeinojen käyttö on lain rajoissa sallittua virkatehtävän hoitamiseksi tai muun tähän rinnastettavan syyn vuoksi, sekä tietyissä tilanteissa, joissa kyseessä on järjestystä ylläpitämään asetetun henkilön avustaminen. Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua ainoastaan sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden hyväksyttävinä, kun otetaan huomioon kyseisen tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, sekä vastarinnan vaarallisuus ja tilanne kokonaisuutena. Lue lisää ›

Vastuuvapausperusteet rikosasiassa: Tunnusmerkistöerehdys ›

Mikäli rikoksen tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, taikka mikäli tekijä erehtyy tällaisesta seikasta, ei toteutettu teko ole tahallinen, nk. tunnusmerkistöerehdys. Tunnusmerkistöerehdys ei sovellu tilanteeseen, jossa henkilön voidaan perustellusti käsittää ymmärtäneensä toimivansa lain vastaisesti, vaikka hän vetoaisi tietämättömyyteen lain sisällöstä. Teon tahallisuuden poistuminen ei välttämättä poista Lue lisää ›

Vastuuvapausperusteet rikosasiassa: Rangaistusvastuun lievennys ›

Mikäli tehtyyn rikolliseen tekoon ei liity vastuuvapausperustetta, hätävarjelua, pakkotilaa, voimakeinojen käyttöä, mutta tekotilanteeseen, sellaisena kuin tekijä sen perustellusti itse käsitti, olisi tällainen peruste liittynyt, ei häntä rangaista tahallisesta rikoksesta. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi tästä huolimatta tulla kyseeseen. Vaikka tekijää ei vastuuvapausperusteen johdosta voitaisi kokonaan vapauttaa rangaistusvastuusta, voidaan olosuhteet tämän estämättä kuitenkin ottaa huomioon rangaistusvastuuta lieventävänä Lue lisää ›

Vastuuvapausperusteet rikosasiassa: Pakkotila ›

Välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu silloin, mikäli teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, otettaessa huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, sekä vaaran alkuperä ja muut olosuhteet, nk. pakkotila. Mikäli tehtyä tekoa ei voitaisi pakkotilana pitää sallittuna, on tekijä kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, ellei tekijältä olisi kohtuudella Lue lisää ›