Hätävarjelu on puolustusteko, joka voi oikeuttaa rikoksen

Hätävarjelu on oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tehty tarpeellinen puolustusteko. Se on yksi rikosten oikeuttamisperuste.

Hätävarjelu ei voi tapahtua jälkikäteen

Hätävarjelu voi oikeuttaa rikollisen toiminnan, jos sillä torjutaan oikeudeton hyökkäys, joka juuri alkamassa tai meneillään oleva. Näin ollen esim. pyörävarkaan kiinniottamiseen liittyvä pahoinpitely ei voi tulla oikeutetuksi hätävarjelun perusteella, vaikka toisen omaisuuteen oikeudettomasti kajotaankin. Tyypillisesti hätävarjeluun vedotaan torjuttaessa henkeen ja terveyteen kohdistuvia oikeudettomia hyökkäyksiä.

Hyökkäyksen oikeudettomuus on myös ehdoton edellytys. Esim. järjestyksenvalvojan tai poliisin toimenpidettä ei voi laillisesti vastustaa, koska vapauteenkin kohdistuva voimakeino on lakiin perustuva (vrt. oikeudettomuus).

Oikeus hätävarjeluun päättyy kun hyökkäys päättyy tai kun tarve suojeltavan oikeushyvän suojaamiseen lakkaa.

Kokonaisarvostelu on tehtävä

Hätävarjeluna tehty puolustusteko ei saa ylittää sitä, mitä on kokonaisuutena arvioiden pidettävä puolustettavana. Esimerkkinä kokonaisarvostelusta voidaan käydä pahoinpitelyrikosten kohdalla, jossa kokonaisarvotelua voitaisiin käydä mm. hyökkäyksen vaarallisuudella, vakavuudella, hyökkääjien määrällä, käsissä olevilla astaloilla jne. Myös tapahtuma-olosuhteet siitä, mitä kukakin hyökkäyksen pystyi havainnoimaan ovat usein ratkaisevia.

Vaikka hätävarjelua liioitellaan voi rangaistusvastuusta silti vapautua

Vaikka puolustusteko olisikin liioiteltu suhteessa hyökkäyksen laatuun, voidaan rangaistus jättää silti tuomitsematta, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.

Nopeaa apua lakiasioihin.